Kulttuuri- suunnitelmia vesitorniin

Daniel Herrera Castro ihastui myytävänä olleeseen
Intiön vesitorniin.

Niinpä hän päätti jättää siitä tarjouksen. Yllätyksekseen
hän voitti tarjouskilpailun ja saa ostaa vesitornin.

Kari Sankala

Oulu

Costaricalainen Daniel Herrera Castro on innostunut Intiön vesitornista.

– Kun näin netistä, että Intiön vesitorni on myytävänä, päätin heti ostaa sen.

– Yllättävää oli, ettei juuri kukaan muu tarjonnut mitään. Intiön vesitorni on mahtava rakennus. Se on valtavan iso ja komea.

– Hyvät kaverit tuntevat ja ymmärtävät minua. Jotkut saattavat ajatella, että hullu.

– Oikeastaan jännittää, mitä ihmiset sanovat. Netissä tietysti on ollut heti negatiivista kirjoittelua, mutta he ovat sitä äänekkäintä joukkoa. Toivottavasti suurin osa ihmisistä tykkää tästä.

Herrera Castro tarjosi vesitornista 35 000 euroa. Tarjous oli 10 000 euroa kilpailijan tarjousta korkeampi, joten yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina myydä vesitornin Herrera Castrolle.

Pohjahinta oli 20 000 euroa.

Ostaja tietää, että urakka vesitornin kanssa on vasta alussa. Vesitornin hinta oli symbolinen. Rahaa tarvitaan paljon enemmän.

– Minulla on suuret suunnitelmat. Nyt pitää tutkia, mikä on mahdollista. Vesitorni on suojeltu, joten pitää neuvotella kaupungin ja museoviraston kanssa.

– Toivottavasti koko kaupunki voi tulevaisuudessa nauttia Intiön vesitornista. Uskon, että se on oululaisille tärkeä rakennus. Oululaiset ovat siitä ylpeitä ja pitävät siitä.

Vesitorniin Daniel Herrera Castro suunnittelee kulttuurikeskusta – vesisäiliön kulttuuriasemaa.

– Vesitornissa järjestetään monenlaisia pieniä kulttuuritapahtumia kuten konsertteja ja tanssia. Sisälle voisi tulla lava. Pitää tutkia, mitä kaikkea sinne mahtuu.

– Tietysti suunnitelmiin kuuluu pohjalle ainakin kesäkahvila. Seinät ovat kuin luodut taidegallerialle. Käytettävissä olisi ainakin muutama kerros, Herrera Castro maalaa.

– En ole vielä miettinyt yhteistyökumppaneita, mutta luonnollisesti asioista pitää keskustella arkkitehtien ja rakentajien kanssa. Kiipeilyä en ole ottamassa torniin, vaikka itse harrastankin sitä. Oulussa on tosi hyvä kiipeilykeskus.

Pohja Intiön vesitornin ostoon oli syntynyt viime joulukuussa, kun Daniel Herrera Castro matkusteli eri puolilla Japania.

– Erilaisissa kulttuureissa on suuria monumentteja ja patsaita. Insinöörinä yritin ymmärtää, mihin tarkoitukseen ne oli tehty, kun mitään muuta ei ollut.

– Lukuisat ihmiset vierailevat kohteissa. Miksi ei voisi olla Oulu hometower? Olisi jotakin, jota ihmiset haluaisivat nähdä ja kokea. Oulussahan on vain toripolliisi.

– Ihmiset kaipaavat kauneutta ja ympäristöä, jolla on vaikutus, Daniel Herrera Castro uskoo.

Itsestään hän sanoo, ettei ole mikään partyeläin eikä metallimies, vaikka hänellä onkin pitkä tukka ja hän pitää rokista.

Ouluun Daniel Herrera Castro tuli viitisen vuotta sitten tekemään jatko-opintoja.

– Olin opiskellut eri puolilla Eurooppaa yliopistoissa. Niinpä päätin hakeutua oudoimpaan paikkaan, joka Euroopassa oli tarjolla. Päädyin Ouluun.

– Olen tykännyt Oulusta. Tämä on todella oudoin paikka, tämä sää, maa itse.

– Muualla ihmiset puhuvat paljon. Oulussa ihmiset ovat mielenkiintoisia, hiljaisia. He eivät ole epäystävällisiä. Costa Ricassa ääntä on ehkä liikaakin.

– Valkoisia puita en ole nähnyt missään muualla maailmassa.

Lumisia?

– Ei kun valkearunkoisia – koivuja. Ne ovat kiehtovia.

Fakta

Daniel Herrera Castro

Syntynyt 33 vuotta sitten Costa Rican pääkaupungissa San Joséssa.

Tietotekniikan maisteri.

Väittelee Oulun yliopistossa
perjantaina kolmiulotteisesta
tietokonenäöstä.

Ollut väitöstutkijana Oulun yliopistossa viisi vuotta.

Puhuu ja ymmärtää hyvin suomen kieltä.

Maisteriopinnot koottu
Ranskasta, Espanjasta, Saksasta ja Skotlannista.

Työskentelee kansainvälisen
tietokoneyrityksen NVIDIAn
suunnittelijana ja koodaajana,
erityisalana 3D-kuvat.

Asuu Kaijonharjussa.

Seurustelee vakituisesti.

Harrastaa muun muassa tarinankerrontaa ja kiipeilyä.

Tarjosi Oulun kaupungille
myytävänä olleesta Intiön vesi-tornista 35 000 euroa.

Yhdyskuntalautakunta päätti
viime tiistaina myydä vesitornin Herrera Castrolle.

Suunnittelee vesitorniin kaikkia
kaupunkilaisia palvelevaa
kulttuurikeskusta, jotta ihmiset voivat nauttia hienosta vesi-
tornista ja kulttuurista.

Daniel Herrera Castro pitää hyvistä tarinoista, ja onpa hän itsekin aikamoinen tarinankertoja. Seuraavilla irkkufestivaaleilla hän on jo luvannut esiintyä.

Itse Intiön vesitorni on suojeltu

Kari Sankala

Oulu

Intiön vesitorni sijaitsee Oulun hautausmaan pohjoispuolella Intiönmäellä. Se on rakennettu vuosina 1926–27.

Vesitorni on suojeltu asemakaavassa sr-2-merkinnällä. Suojelu tarkoittaa, ettei vesitornia tai sen osia saa purkaa ilman pakottavaa tarvetta.

Vesitornissa tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisä- ja uudisrakentaminen on hoidettava niin, että vesitornin rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy.

Vesitornin on suunnitellut arkkitehti J. S. Sirén 1925. Se edustaa arkkitehtuuriltaan klassismia.

Intiön vesitorni on Oulun kaupungin vesijohtolaitoksen ensimmäinen vesitorni.

Tietomaan yhteydessä oleva Myllytullin eli Åströmin nahkatehtaan vesitorni on Intiötä vanhempi. Se rakennettiin 1921.

Intiön vesitorni suljettiin vuonna 1969, jolloin Puolivälinkankaan vesitorni valmistui.

Aikoinaan Intiön vesitorni toimi näköalatornina. Korkeutta sillä on 39 metriä.

Vesitornissa on nykyään DNA:n laitteistoa. Takavuosina torniin suunniteltiin asuntoja, mutta suojelu esti muutokset.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva