Koulu kokoaa elävän kylän

Pyhäjoen Yppärissa aloitti nykyään harvinainen uusi koulu. Lapsirikkaalla kylällä riittää yhteistä toimintaa.

Kylä ponnistaa

Yppäri-nimi lienee peräisin jo viikinkiajalta. Ruotsin kielen upp berg, mäkeä ylös, säilyi kirjoitusasultaan Ypperi-muotoisena kylän nimenä 1800-luvulle asti. Paikka on Mäkikankaalla, joka harvinainen, yli 30 metriä korkea kalliomuodostelma.

Alueella sijaitsee 27 metrin korkeudella röykkiöhauta. Noin 2 500 vuotta sitten hautakallio sijaitsi rannan tuntumassa. Nyt se on parin kilometrin päässä merestä, Sunin kylän kohdalla. Alueella on Mäkikankaan tuulivoimapuisto.

Yppärin kylä asutettiin pysyvästi todennäköisesti jo 1400-luvulla. Yppärissä oli 11 taloa vuonna 1548, koko Suur-Pyhäjoella, rannikolta Pyhäjärvelle asti vain 25 taloa. Nykyisin kylällä on yli 200 taloutta. Asukkaita oli 624 henkilöä tammikuussa 2015. Kesällä väkeä on paljon enemmän, koska meren rannalla on yli 200 kesämökkiä.

Kylän ilme muuttui huomattavasti 1990-luvulla, kun uusjaon yhteydessä oikaistiin mutkaiset kylätanhuat ja pellot salaojitettiin. Suuri osa väestöstä saa vieläkin toimeentulonsa maataloudesta. On useita suuria navetoita, sikaloita ja turkistarhoja. Laajat peltoaukeat olivat oivallinen paikka 2014 suviseuroille.

Isonvihan kauheuksista muistuttaa Oskari Jauhiaisen Liekki-patsas. Vuonna 1937 kyläläiset pystyttivät muistomerkin, joka kertoo venäläisten verilöylystä Nissilän talon tienoilla, noin kilometrin päässä patsaasta. Suomen sodan taisteluita käytiin samoilla tienoilla sata vuotta myöhemmin.

Merimaja ympäristöineen kertoo Yppärin kylän vireydestä. Nuorisoseuralaiset tekivät 1938 urheilukentän, sen ulkoreunoille oriosuuskunta raviradan 1950-luvun alussa. Yppärin Urheilijoiden nuoret rakensivat talkoilla tanssipaikan, joka tuli toimineeksi 50 vuotta tänä kesänä. Ravirata palvelee nyt alueen liikennettä. Urheilukentällä pelataan ja se toimii markkina-alueena ja parkkipaikkana kylätapahtumissa. Alueelta pääsee kylän uimarannalle.

Puoli vuosisataa sitten kylällä oli useita kauppoja, kahvila, Tekevän mylly, Pisilän paja, taksi ja kuorma-autoilija. Vieläkin on taksi, useita kuorma-autoilijoita, rakentajia, sähköasentajia, pari korjaamoa ja Nesteen huoltoasema. Se aloitti Kesoilin huoltoasemana 1960-luvulla. Huoltoasemalla on kylän ainoa kauppa, ruokapaikka ja posti.

Harvinaista nykyaikana on elokuussa käyttöön otettu uusi kyläkoulu. Vieressä oleva liikuntasali rakennettiin 1980-luvulla yhteistyössä kunnan ja kyläläisten kanssa. Nyt sitä kunnostetaan. Viereen rakennetaan ryhmäpäiväkoti, joka on entisen Osuuspankin tiloissa ”evakossa”.

Yppärin toimelias kyläyhdistys järjestää syysmarkkinat Merimajan alueella 12. syyskuuta. Perinteiseen tapaan luvassa on markkinamyyjiä, Yppärin koululaisten ja Kalajoen kansalaisopiston harmonikkapiirin esityksiä. Pidetään myös linnunpönttökisa, johon odotetaan itsetehtyjä taidonnäytteitä. Yllätysohjelmaakin on luvassa.

Yhdistyksen sihteeri Anne Vuotilla on ollut kiireinen kesä vanhan koulun purkutalkoissa. Nyt vuorossa on markkinoiden järjestelyt. Syksymmällä on vielä vanhan kalasataman risukoiden raivausta talkoovoimin.

Aino Helaakoski, teksti ja kuvat

Fakta

Yppärin kylä

Asukkaita 624, uusi koulu, esikoulu ja luokat 1-6, oppilaita 75. Yli 200 kesämökkiä. Huoltosema, jossa kyläkauppa, asiamiesposti, korjaamo, ruokabaari ym. Elävisluodon kalasatama.

Merimajan tanssipaikka, urheilukenttä, Metsästysseuran maja ja kylämaja Pörkän valaistun ladun vierellä.

Tekevän mylly 1920-luvulta. Ru-koushuone vuodelta 1949,
kolmen lestadiolaisen herätys-
liikkeen suunnan yhteinen.

Heikki Salminen, Tarja Taskila, Sirje Soronen ja Annukka Kolehmainen ottivat oppilaat vastaan Yppärin uuteen kouluuun syyslukukauden ensimmäisenä koulupäivänä 12. elokuuta. Liikuntakerholaiset harjoittelevat urheilukentällä Hinni Viirretin ohjauksessa. Taustalla 50 vuoden juhlaikään ehtinyt Merimaja. Yppärin markkinat järjestetään alueella 12. syyskuuta. Opettaja Minna Silvola otti vastaan eskarilaiset Mikko Helaakosken (vas.), Jesse Keskitalon, Valma Impolan ja Anni Lajusen Yppärin uuteen kouluun. Jere Helaakoski istahti ongelle vanhassa kalasatamassa, jonka pensaikkoa kyläyhdistys aikoo raivata talkoilla tänä syksynä.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva