Korpelaisen herra 110 vuotta

Pentti Haanpäätä juhlitaan Siikalatvalla, Pyhännällä ja Oulussa.

Eeva Kauppinen

Kirjailija Pentti Haanpään (1905–1955) syntymästä on kulunut 110 vuotta. Tulevana viikonloppuna 7.–9.8. järjestetään Haanpää-tapahtumia kirjailijan kesämökillä Korpelaisessa ja Piippolassa.

Haanpää-juhlaseminaareja pidetään Pohjois-Pohjanmaalla kaksi: ensimmäinen sunnuntaina 9.8. Piippolassa ja toinen Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa keskiviikkona 19.8.

Piippolassa teemana on Pula-aika Haanpään tuotannossa.

Oulun juhlaseminaarissa esiintyy kirjailija Anssi Sinnemäki, joka on kirjoittanut kirjan Sota Kentästä ja kasarmista. Professori Hannu Kahakorpi puhuu aiheesta Pentti Haanpää ja elokuva.

Haanpää-juhlat aloittaa perjantai-iltana 7.8. Piippolassa näyttämösovitus Haanpään romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Teatteri Willin Lakeuden esitys nähdään myös Oulun-tapahtumassa.

Markku Hernetkosken dramatisoima ja ohjaama esitys alkaa Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston Jedun auditoriossa kello 19. Rooleissa ovat Sanna Finnilä ja Raimo Hentunen.

Lauantaina 8.8. järjestetään tapahtuma Kesäpäivä Korpelaisessa Lamujärven rannalla Pyhännällä alkaen kello 13.59. Ohjelmaan kuuluu Juha Hurmeen miniluentoja, ääniveistos Haanpääläisyyden ydin, kansanmusiikkiyhtye Bordunan konsertti ja kolme näytelmää Haanpään novellien pohjalta.

Ohjaava läänintaiteilija Jouni Rissanen on dramatisoinut ja ohjannut esitykset Viimeinen matka ja Nuori Narkaus. Hurmeen ohjaama 15 minuutin pienoisesitys Rannan Simo hiihtää on dramatisoitu novellista Toisten erehdysten uhri.

– Haanpään novelli kuvaa, kuinka aikuisten virheet ja ahdistus lankeavat pienten lasten niskaan kuin happosade, Hurme toteaa.

Piippolan nuorisoseuralla vietetään Musiikilliset iltamat 8.8. kello 21.

Pienoisnäytelmä Nuori Narkaus perustuu novelliin Nuori Narkaus ja sota.

– Sodan merkitys tässä lähes ”heavymetal-henkisessä” tarinassa on poikkeuksellisen raju, Jouni Rissanen luonnehtii.

– Uutinen sodasta tuo lohtua ja iloa keuhkotautiin nääntyvälle, elämänuskonsa menettäneelle nuorukaiselle.

Näyttelijöinä näissä pienoisnäytelmissä esiintyvät Timo Torvinen, Pekka Johansson, Antti Laukkarinen, Hanna Hautala, Eija Ranta, Iida-Maria Lindstedt, Tero Mäkelä, Juha Hurme ja Jouni Rissanen.

– Nuori Narkaus tykittää tylysti silmiemme eteen tunteen maailmasta, joka ei ole hänelle tasapuolinen ja reilu. Samalla Haanpää virittää piinaavan kysymyksen, onko se sitä loppujen lopuksi kenellekään, Rissanen kiteyttää.

Sunnuntaina 9.8. vietetään Pentti Haanpään seuran päivää Piippolassa ja Leskelässä.

Päivän aloittaa ennen julkaisemattoman pienoisromaanin Kauneuden kirous julkaisutilaisuus Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Jedulla kello 12.

Juhlaseminaarin aiheena on Pula-aika Haanpään tuotannossa. Keskusteluun osallistuvat tietokirjailija Matti Salminen, dosentti Kari Sallamaa ja Juha Hurme.

Päivän päättää Keskipisteen alueellisen kesäteatterin Kepityksen esitys Pulaa ja kapinaa kello 19. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Haanpään tekstien ja muistiinpanojen pohjalta Mikko Kauranen.

Pentti Haanpään syntymästä on kulunut 110 vuotta. Kuvassa kirjailija Pessarin talon pirtissä 1950. Pentti Haanpää on toinen oikealla, muut henkilöt
kuvassa Mikko Haanpää (vas.), Tauno Kyrö ja Heikki Luttinen.

Haanpään kirjailija,

kirjailija Haanpää

Eeva Kauppinen

Pentti Haanpää on ainoa kirjailija, jonka olen kuullut herroittelevan itseään, toteaa estetiikan emeritusprofessori Aarne Kinnunen tutkimuksensa Haanpään pitkät varjot (1982) esipuheessa.

Kinnunen viittaa omistuskirjoitukseen ”Korpelaisen herra eli Pentti Haanpää”, jonka Haanpää kirjoitti hänelle Juttujen 2. painoksen lahjakappaleeseen.

Kinnunen vieraili Piippolassa ja Pyhännän Lamujärvellä kolme kertaa 1950-luvun alussa.

”Keskustelun alkuun pääsemistä edelsi noin tunnin mittainen hiljaisuus, tupakointi ja maantielle tuijottelu”, Kinnunen kertoo.

Pentti Haanpään kertomustaiteen tutkimuksessaan Aarne Kinnunen määritteli Haanpään kirjailijan, kirjailija Haanpään.

”Haanpään kirjailija ei innostu mistään. Hänellä ei ole runollis-jumalallista inspiraatiota, hän ei hengästy kertoessaan eikä hänellä ole ’eeppistä imua’, ei rientoa. Hän ei ärjy eikä huuda, ei saarnaakaan, eikä hän pyri haltioittamaan lukijaansa. Haanpään kirjailija ei esitä sisintään, vaan houkuttelee näkemään ja katselemaan, miten on, sekä epäilemään näkemäänsä.

Kinnusen mukaan Haanpään kirjailijalla on innostuksen paatoksen asemasta tarjota hitauden, kuivuuden, harkitsevuuden ja ironian paatos.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva