Asiakkaiden hyvinvointi meni tuottotavoitteiden edelle

Siiri Kilpinen teki elämäntyönsä Säästöpankki Sammossa nauttien asiakkaiden luottamusta.

Kuolleita

Siiri Margareeta Kilpinen syntyi 25. lokakuuta 1917 Hailuodossa ja menehtyi äkillisen sairauskohtaukseen Oulussa 5. heinäkuuta 2015. Hän oli kuollessaan 97-vuotias.

Kilpinen oli 5-vuotias, kun perhe muutti Hailuodosta Ouluun. Isä oli luotsi ja perheeseen kuului vaimo ja kahdeksan lasta. Siiri kävi koulunsa Oulussa. Hän teki elämäntyönsä Säästöpankki Sammossa.

Esimiehet huomasivat nopeasti Kilpisen kyvyt. Kamreeriksi hänet nimitettiin 1950-luvulla.

Kun pankin toimitusjohtaja Jaakko Kemppainen oli valittu kansanedustajaksi ja sijainen keskittyi pankin maaseutukonttorien ja maatalousasiakkaiden hoitoon, jäi Siiri Kilpinen käytännössä vastaamaan pankin liiketoiminnasta.

Tutustuin Siiri Kilpiseen elokuussa 1962.

Minut oli varsin nuorena valittu Säästöpankki Sammon toimitusjohtajaksi. Menin ensimmäisenä työpäivänäni Kilpisen luokse, kun hän oli järjestelmässä laina-asiakirjoja. Useissa lainoissa korot ja lyhennykset olivat pitkältä ajalta maksamatta.

Tokaisin nopeasti: kaikki nämä uloshakuun! Kilpinen katsoi minua silmiin, naputti sormillaan työpöytäänsä ja sanoi: Kuule poika, noin ei pankkia johdeta Pohjanmaalla!

Ja niin Siiri ryhtyi opastamaan minua paikkakunnalle sopivampiin työtapoihin. Meistä tuli ystävät ja toisiinsa luottava työpari.

Siirin ehdotuksesta puutuimme Oulussa silloin vallinneeseen epäterveeseen asuntojen tuottamistapaan, niin sanottuun työnjohtourakointiin.

Asunnon ostaja ei voinut olla varma asunnon loppuhinnasta, sillä ilmoitettu ostohinta oli vain arvio. Kustannukset nousivat säännöllisesti huomattavasti.

Järjestimme asiakkaille asianajajan, joka hoiti asiaa korkeinta oikeutta myöten. Juttu voitettiin ja rakennusliikkeiden vaatimukset lisämaksuista hylättiin. Siihen loppui työnjohtourakointi Oulussa.

Kilpisen aloitteesta pankissa tehtyihin kauppakirjoihin merkittiin ostajaksi aina myös ostajan vaimo.

Siiri Kilpinen nauttikin suurta luottamusta pankin asiakaskunnan piirissä.

1960-luvun loppupuolella Kilpinen nimitettiin ensimmäisenä naisena Suomessa suursäästöpankin johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.

Kun Oulun Säästöpankin ja Säästöpankki Sammon fuusio toteutui 1972, Kilpistä ei miellyttänyt säästöpankkilaitoksen uusi riskinottoon perustuva johtotapa. Hän jäi johtamaan Säästöpankki Sammon vanhaa pääkonttoria ja siirtyi eläkkeelle 1975.

Kilpinen katsoi minua silmiin, naputti sormillaan työpöytäänsä ja sanoi: Kuule poika, noin ei pankkia johdeta Pohjanmaalla!

Siiri Kilpinen oli lämmin ja avoin, lähimmäisiään arvostava ja auttava ihminen. Hän oli hyvä keskustelija ja ennen kaikkea myötäelävä kuuntelija. Hän oli teatterin ja musiikin ystävä ja matkusteli vapaa-aikanaan paljon. Rakkain paikka oli kuitenkin kesämökki Ursulanmaa.

Kunnostaan hän piti huolta hiihtämällä ja uimalla. Niinpä hän asuikin henkisesti vireänä elämänsä loppuun asti omassa kauniissa kodissaan.

Antti Vuorenrinne

Kirjoittaja hoiti Säästöpankki Sammon toimitusjohtajan tehtävää vuosina 1962–1971. Sen jälkeen yhteydenpito Siiri Kilpiseen jatkui vuosittaisina tapaamisina.