Artikkelin lähde Kaleva
Lauri Hirvonen
Jukka-Pekka Moilanen kuvat
Kaleva
Liminka Kulttuuria ja kuntoilua. Näin voisi tiivistää sunnuntaina Limingan Taiteilua-tapahtumassa esiteltävän Keisarien Kulttuurikuntopolun idean. Polku kulkee Vanhan Limingan Rantatien kulttuurimaisemassa, joskin kiertää myös Lumijoentien toisella puolella kunnan keskustassa.
Kulttuuripolku piirrettiin kartalle jo 1988, jolloin siitä tehtiin ensimmäinen esite. Nyt reitti herätellään uuteen eloon: pelkän kävelyn sijasta kulkija haastetaan venyttelemään, ja polun varrelle on saatu kohteista infotaulut. Lisäksi alkuun on tullut määrite "keisarien". Polun teossa asiantuntijana ollut taidemaalari Matti Lampi kertoo esittäneensä ajatuksen infokylteistä jo 1980-luvulla.
"Mutta 25 vuotta tässä on vierähtänyt."
Nykyliminkalaiset tuntevat Lammen mukaan alueen historian aika huonosti, koska suuri osa on vasta kuntaan muuttaneita. Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevalan mukaan polun ideana on saada ihmiset liikkeelle ja tutustumaan paikallisiin kulttuurikohteisiin, mutta samalla myös madaltaa kulttuurin ja liikunnan raja-aitaa. Polku tutustuttaa samalla uuteen kotikuntaan.
Limingan Naisvoimistelijat on valokuvannut opaskyltteihin liikuntaohjeita. Reitin alkupäässä on lämmittelyohjeita, ja matkan varrella voimistelijat ohjaavat venytyksiin.
Kulttuurikuntopolkua on tarkoitus jatkossa kehittää. Infotauluihin tulee vanhoja valokuvia ja myös jäljennöksiä Lammen maalauksista.
Nimessä esiintyvä keisari viittaa Nevalan mukaan kahteenkin asiaan: Aleksanteri I:n kerrotaan viettäneen 1800-luvun alussa yön Sunilan talossa ja toisaalta Vilho Lammen museosta löytyy Lammen maalaus Pitäjän keisari eli Vilho Lampi itse.
"Se on omakuva, mutta hänhän teki sankarikauden aikana isoja henkilökuvia, joille hän antoi jonkin roolinimen. Siinä on se henki, että minä teen mitä haluan, muut mitä osaavat", taiteilijan veljenpoika Matti Lampi sanoo.
Kulttuurikuntopolusta on kaksi versiota, joista lyhyempi eli noin kilometrin reitti keskittyy Vanhan Limingan Rantatien varrelle. Pidempi noin 2,5 kilometrin matka vie Limingan nykyisen keskustan puolelle. Jatkossa polun on tarkoitus laajentua pyöräilyreitiksi Liminganlahden luontokeskukseen.
Rantareitillä kohteita ovat muun muassa Museoalue, vanha kestikievari Ranta-Juustilan talo ja ateljeetalo Manninen. Kuntakeskuksen puolella kartalle ovat päässeet esimerkiksi kellotapuli, Linnukkapatsas ja kirjaston pihalla oleva Niittäjäpatsas. Kulttuurikuntopolku saa alkunsa juuri kirjastolta. Nevala haluaisi ajatella, että lintuauran muotoon rakennettu kirjasto on välittäjä vanhan ja modernin Limingan välillä.
Kulttuurikuntopolkua esitellään yleisölle osana viikonlopun Taiteilua-tapahtumaa. Kulttuuripolkukierrokselle on järjestetty lättähattukyyti Oulusta ja Kempeleestä. Matti Lampi on polulla kulttuurioppaana ja naisvoimistelijoista tulee opas venyttelyihin. Mielenkiintoisia tarinoita kuulemma riittää. Lampi kertoo, että ne tulevat mieleen samalla, kun reitillä kuljetaan, jutellaan ja taloja katsellaan. Yksi komeimmista tarinoista liittyy hänen mukaansa presidentteihin ja Limingan pappilaan:
"Siellä oli 1700-luvulla Lithovius-sukuisia pappeja sadan vuoden ajan. Heidän perillisenään on kolme Suomen presidenttiä, jotka eivät tienneet olevansa sukulaisia, koska he ovat kuudennet serkut. Pitää arvuuttaa, ketkä ovat ne kolme presidenttiä", Lampi kertoo.
Perjantaista sunnuntaihin kestävä Taiteilua-tapahtuma syntyi, kun Liminkaan kaivattiin omaa Taiteiden yötä. Tapahtumasta tulikin koko viikonlopun mittainen. Ohjelmaa on moottorisahaveistosta Pekka Elsilän soolohuilukonserttiin lintutornissa ja kakunkoristepajoista Highland games -näytöksiin. Lauantain nuorille suunnatussa Hengailua-tapahtumassa ovat nuoret päässeet itse suunnitteluun mukaan.
Nevala kertoo, että poikkitaiteellisen kyläjuhlan idea on tuoda yhteen uusia ja vanhoja liminkalaisia ja tarjota heille esiintymis- ja osallistumismahdollisuuksia. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli noin 1 300.
Niin ja entäpä ne Lammen mainitsemat keskenään sukua olevat presidentit? Hän paljastaa vastauksen olevan Svinhufvud, Mannerheim ja Ståhlberg.
Artikkelin lähde Kaleva