Artikkelin lähde Kaleva
Vapaaseen tarjontaan perustuvan ryhmänäyttelyn voi karkeasti ottaen koota kahdella tavalla.
Voi ottaa mukaan hyvin paljon teoksia ja tuoda tarjottua taidetta esille mahdollisimman laveasti. Tai voi karsia rajusti ja keskittyä muutamaan taiteilijaan, jotka pääsevät esille laajemmilla kokonaisuuksilla.
Oulun taiteilijaseuran vuosinäyttelyn juryttänyt kriitikko Heikki Kastemaa on päätynyt ensimmäiseen ratkaisuun. Näyttelyssä on mukana valtaosa siihen teoksiaan tarjonneista taiteilijoista, yhteensä 28 taiteilijaa.
Koko kuvaa kaikesta siitä taiteesta, mitä jo yli 170- jäsenisen seuran taiteilijat tekevät, näyttely ei tietenkään anna.
Näyttelyn nimi on Siksi. Siksi on vastaus kysymykseen, se on selitys ja syy, mutta samalla se pidättäytyy selittämässä. Se tuntuu viittaavan siihenkin, kuinka taide on luonnollinen ja välttämätön osa elämää ja välinearvosta vapautettu.
Urho Kähkösen installaatio Hiljaisuus hallitsee galleriatilaa.
Kierrätysmateriaalista koottu teos on kotoperäisen huussin ja katolisen rippituolin risteytys ulkoasussaan yltäkyllin ortodoksisen ikoniperinteen koreutta.
Hiljaisuuden ympärille levittäytyy erilaisten taiteilijaäänien yhtäaikainen sorina. Seuran perustajajäseniin kuuluvan Matti Mikkolan maalauksissa väri pukee puut kesään ja syksyyn.
Mari Jäälinojan viehättävä Kvartetti soi pastellisävyin. Kaija Hinkula levittää lastalla väristä Pohjoisen.
Näyttelyn maalauksissa on paljon myös henkilöaiheita, muotokuviakin.
Muotokuvista hirtehisin on kuitenkin Heikki Salmen pieni pronssiveistos Marski. Tiina Vehkaperän käpyjen liuskeista ja kanalintujen höyhenistä koostama Taas lähdössä minnekään on teoksista pysähdyttävimpiä.
Se kuvaa jotakin, jolle ei vielä ehkä ole edes nimeä.
Leena Kangas
Artikkelin lähde Kaleva