Omaisuus lahjoitukseen 70-vuotispäivillä

Liminkalainen maanviljelijä Kaarlo Puuskala juhlisti 70-vuotispäiväänsä lahjoittamalla omaisuutensa pois lokakuussa 1963. Suurlahjoituksesta puolet meni Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n paikalliselle yhdistykselle, puolet seurakunnalle.
Puuskala esitti, että MLL hankkisi lahjoituksella kuntaan lasten päiväkodin.
Yhdistys osti pikavauhtia kirkonkylältä uudesta asunto-osakeyhtiöstä tilat 25 lapselle.
Tupaantuliaisia vietettiin 1.4.1964. Kunnanlääkäri, MLL:n osaston varapuheenjohtaja Anna-Liisa Harni totesi tervetuliaispuheessa, että murroskausi oli tuonut Limingan maaseudulle uudenlaisen ilmiön, ansioäidin.
"Tämäkin äiti haluaa kuitenkin, että hänen lapsensa tulevat hyvin hoidetuksi, mutta tähän ei nykyisen apulaispulan vallitessa läheskään aina ole mahdollisuuksia", Harni sanoi.
Päiväkodin tilat sisustettiin talkoilla, lahjoituksina saaduilla kalusteilla.
Kaleva kuvasi uusia tiloja: "Tarpeellisten oleskelu-, hoito- ja lepotilojen ohella päiväkodissa on asunnot lastenhoitajalle ja kahdelle lastenhoitoharjoittelijalle, jotka tulevat huolehtimaan pienokaisten hyvinvoinnista."
Kaarlo Puuskala syntyi merikapteeni Karl Jakob Ålanderin poikana Oulussa 8.10.1893.
Kaarlolla oli yksi veli ja neljä sisarta. Perhe omisti Isokatu 56:ssa talon, jossa rouva Ålander piti kauppapuotia sekä lehmiä.
Kaarlo kävi keskikoulun Oulun Reaalilyseossa, mutta oli kiinnostunut enemmän käytännöllisistä töistä kuin lukemisesta.
Merikapteeni-isä kuoli 1914, jolloin maailmasodan aiheuttama elintarvikepula ylsi Ouluun. Perheen äiti kypsyi kaupunkiin ja osti Puuskala-nimisen tilan Limingasta.
Paikkakunta houkutteli, koska Limingan Osuusmeijeri maksoi maidosta parempaa hintaa kuin muut lähipitäjien meijerit.
Tilaa emännöinyt äiti kuoli 1929, jolloin talonpito siirtyi täysin Kaarlo-pojan vastuulle. Hän osti tilan muilta perillisiltä itselleen 1932. Samaan aikaan hän suomensi Ålander-nimensä omistamansa tilan mukaan Puuskalaksi.
Kaarlo Puuskala eli poikamiehenä, raivasi isot alat uutta peltoa ja hoiti parhaimmillaan yli 20 lypsävää lehmää, muutamaa hevosta sekä muita pienempiä tilan eläimiä. Rahaa talon lunastuskuluihin hän hankki metsätöistä.
Puuskala tunnettiin valveutuneena viljelijänä. Hän hankki esimerkiksi ensimmäisenä pohjoissuomalaisena lypsykoneen jo 1920-luvulla.
Ikääntynyt viljelijä luopui karjasta 1952, mutta jatkoi pelto- ja metsätöitä kymmenisen vuotta.
Päätös lahjoittaa kovalla työllä hankittu omaisuus hyväntekeväisyyteen kypsyi hänellä pikku hiljaa.
Aluksi hän halusi kotitilalleen orpokodin, mutta lopulta maata päätettiin myydä ja hankkia osalla rahoista tilat päiväkodille.
Kantatilan rakennukset Puuskala lahjoitti seurakunnalle.
Erkki Hujanen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva