Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Kempele Marko Haapala samoaa hiekkatöyräältä toiselle Papinjärven takana Oulunsalossa sijaitsevalla hiekkakuopalla.
"Tuolla ne ovat monenlaiset kivet jääkausien aikana raskaiden jäämassojen alla tuhansien vuosien ajan hiekassa myllertäneet", hän pohtii.
Haapalalla saattaa vierähtää auringon kuivattamalla hiekkakuopalla kiviä etsiessä helposti puolikin päivää.
"Pikku kimpaleita löytyy hyvässä lykyssä joskus hiottavaksi asti", Haapala sanoo.
Haapala nostaa maasta pienen kivenpalasen, tarkastelee sitä keskittyneesti kymmenen kertaa suurentavalla taskuun mahtuvalla suurennuslasilla eli luupilla. Lopuksi hän lipaisee kielellään kiven karheaa pintaa.
"Kun kiven pintaa hieman kostuttaa, erottuu kiven pinnan väri myös paremmin."
Kiviharrastukseen Haapala innostui poikasena Lappiin isänsä kanssa tekemillä reissuilla.
Geologina tai mineraalitutkijana kivimies ei itseään pidä.
"Maaperästä nostettuja kiviä on vain joskus kiva tarkastella ja pohtia, olisiko kivestä hiottavissa aihio yksilölliseen koruun", hän painottaa.
Haapalan mukaan Oulunsalon hiekkakuopasta saa helposti monenlaista helposti työstettävää mineraalipitoista hiontamateriaalia, muiden muassa kelta-, savu- ja maitokvartsia.
"Monet kerrat olen pyöräillyt Oulunsalosta Kempeleeseen housun etutaskut kiviä täynnä", hän kertoo.
Kempeleessä Haapala tutkii tarvittaessa mikroskoopilla kivinäytteet.
"Savukvartsit voi heittää sen kummempia miettimättä hiontamyllyyn", hän puuskahtaa.
Kiviharrastajalla on kirjahyllyissään useita satoja hiottuja, sahattuja sekä myös käsittelemättömiä mineraaleja, malmimineraaleja sekä kivilajeja.
"Jossain vaiheessa kannoin vähemmän merkitykselliset kivet laatikossa takaisin metsään."
Haapala on kivenhionnan osaava harrastaja. Useampaan kertaan palkittu Haapala esittelee Laitilasta aikaisemmin löytämäänsä kiveä, jossa on yhteen puristuneena sekä kirjomaasälpää että kalimaasälpää.
"Parhaita näytteitä en edes työstä, ne siirtyvät sellaisenaan mineraalikokoelmaani."
Kivessä on pieni kvartsijuonne, sekä onkaloita, joiden sisältä löytyy pikkuriikkisiä, alle kymmenesosamillimetrin kokoisia mineraalikiteitä.
"Aivan vasta löysin Murron kallioperästä myös pieniä puhtaita kvartsista muotoutuneita vuorikiteitä."
Mineraalikivistä on auennut Haapalalle myös täysin uusi maailma.
"Kiteiset kappaleet ovat aina kiehtoneet mielikuvitustani", hän painottaa.
Kiviharrastaja on ottanut malmikivien sisällä piileskelevistä mineraaleista järjestelmäkameralla melkein mikroskooppimaisen tarkkoja kuvia.
Hän on julkaissut Kiviavaruus-blogisivullaan kuvia kultajuonteita sisältävästä kvartsikappaleesta, turmaliinista sekä rubiinin kidekaksosesta.
Kivet ovat dominoineet lapsuudessa koulukiusaamisesta kärsineen Haapalan elämää jo varhaislapsuuden kokemuksista saakka.
"Kiviharrastus minut on tällä planeetalla pitänyt."
Heinäkuussa 1977, vain kaksivuotiaana poikasena, Haapala oli osallisena Hailuodontiellä sattuneessa auto-onnettomuudessa.
Onnettomuudessa menehtyivät hänen äitinsä lisäksi vastaan tulleen lennätinlaitoksen auton kuljettaja.
"Vuosia myöhemmin tapasin onnettomuutta tutkineen poliisin, joka kertoi, että löydyin turmapaikalta kivenmurikkaa vasten tajuttomana nojaten."
Utajärven kivi- ja hyvinvointimessut Utajärven nuorisotalolla, Koulutie 4, lauantaina 16.8. klo 10-18, sunnuntaina 17.8. klo 10-17.
Artikkelin lähde Kaleva