Artikkelin lähde Kaleva
Tommi Väyrynen,18, ja Pyry Törmänen,18, aloittivat kiipeilyharrastuksen viime jouluna, kun Oulun Toppilaan avattiin uusi kiipeilykeskus. "Kaikki lähti siitä, että halusimme käydä kaveriporukalla kokeilemassa kiipeilyä", Tommi kertoo.
Sen jälkeen kaksikko on käynyt aktiivisesti Oulun Kiipeilykeskuksessa. Kiipeilykurssi on suoritettu, ja molemmilla on yläköysikortit.
Kokemusta on haettu sisäseiniltä, mutta myös boulderointi ulkona on alkanut kiinnostaa. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla seinillä ilman valjaita. Boulderointi on sisäkiipeilyä teknisempää. "Sisällä harjotellaan lähinnä siksi, että voi kiipeillä ulkona", Tommi kertoo.
"Olemme boulderoineet Valkeisjärven ympäristössä. Muuten olemme boulderoineet aika vähän, koska olemme vasta aloittaneet", Pyry toteaa.
Ulkokiipeilyssä liikutaan sitä reittiä, jonka luonto on vuosien saatossa kallioon muotoillut.
Otteet täytyy etsiä kiven pinnasta sen sijaan, että ne olisi aseteltu selkeästi esille.
"Onhan se vähän haastavampaa, koska selviä reittejä ei ole", Tommi kertoo.
Heinäkuussa Tommi ja Pyry kävivät boulderoimassa rajan toisella puolen. "Kävimme muutaman kaverin kanssa Ruotsin Luppiossa", Tommi kertoo.
"Reissu oli mahtava ja lähtisin mielelläni käymään siellä uudestaan", Pyry lisää.
Ulkona boulderoidessa pitää olla asianmukaiset välineet. Ne eivät ole halpoja, mutta oikeassa käytössä sitäkin kestävämpiä.
"Boulderoinnissa tarvitaan kiipeilykengät, bädi eli patja ja magnesiumia", Pyry luettelee.
"Harja on myös hyvä olla, jos kiveä tarvitsee puhdistaa", Tommi jatkaa.
Ulkona kiipeillessä pitää olla tarkempi ja varovaisempi kuin sisäseinillä.
"Pitää tietää mikä on turvallista. Omat rajat täytyy tuntea."
Jenna Palojärvi
Artikkelin lähde Kaleva