Armi-ilmiö ei hyydyArmi vetäytyi pois julkisuudesta 40 vuotta sitten

Salla-Reetta Juuma Kaleva
Oulu Tänään keskiviikkona 80-vuotispäiväänsä viettävän Armi Kuuselan, nykyisen Kuusela-Williamsin, ympärille on kohonnut Armi-ilmiö, joka ei vielä vuosikymmenten jälkeenkään näytä sammumisen merkkejä.
Missikisoista 1950-luvun Yhdysvalloissa menestystä kerännyt Armi Kuusela ei ollut ihailun kohde pelkästään kauneutensa vuoksi, vaan ilmiöön sekoittuu paljon suurempaakin yhteiskunnallista merkitystä, arvioi Oulun yliopiston historian oppiaineen yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen.
Menestyksen tuleminen kisoista, jotka pidettiin Yhdysvalloissa, oli erityisen suurta merkitystä. Lännestä tulevaa tunnustusta pidettiin erityisessä arvossa.
"Suomessa haluttiin olla osa läntistä kulttuuria, vaikka todellisuudessa kytkös Neuvostoliiton vaikutuspiiriin oli vahva. Tunnustuksen saaminen lännestä kasvatti suomalaisten itsetuntoa. Ajateltiin, että läntiset maat eivät olekaan unohtaneet Suomea."
Vielä 50-luvun alussa Suomi oli herkässä tilassa. Sotien runtelemassa maassa ei menestystä voitu pitää itsestäänselvyytenä.
Kuuselan voittoa voidaan pitää yhtenä merkkinä kolhuja kärsineen Suomen noususta takaisin jaloilleen.
"Valtiotasolla ei vaikutusta niinkään ollut, mutta yksittäiselle suomalaiselle, eli arjen tavalliselle puurtajalle, voiton merkitys oli sitäkin suurempi. Monet ihmiset alkoivat peilata omaa identiteettiään sen kautta."
Voitto siis loi 50-luvun yhteiskunnassa ihmisille paljon toivoa, arvioi historioitsija. Vielä kun menestystä sai pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva ihminen, kasvoi suomalaisten keskuudessa tunne, että kaikki on mahdollista.
"Kuuselan tarina on klassinen tuhkimotarina, joka valoi positiivisuutta sodan käyneisiin ihmisiin."
17-vuotias Kuusela sai voittonsa myötä huomiota mediassa paljon. Syitä suurelle mediahuomiolle voidaan selittää monella tavalla, mutta osaltaan päätään nostaneella nuorisokulttuurilla saattoi olla vaikutusta tähän.
"Ainakin nuorisoon alettiin kiinnittää niihin aikoihin aivan eri tavalla huomiota kuin aiemmin. Nuorissa alettiin nähdä uudenlaista toivoa."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva