Artikkelin lähde Kaleva
Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan, mikä merkitsee ilmastopäästöjen voimakasta leikkaamista tulevina vuosikymmeninä.
Vähäpäästöisyys on mahdollista saavuttaa monin eri tavoin, mutta käytännössä se edellyttäisi siirtymistä lähes päästöttömään energia- ja liikennejärjestelmään. Samalla on huolehdittava kilpailukyvystä ja luotava uusia työpaikkoja.
Jatkossa ilmastokysymykset ovat nykyistä suuremmassa roolissa myös alueiden elinvoimaisuutta vahvistavassa aluekehitystyössä.
Elinkeinojen kehittämisessä energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvät tavoitteet on nähtävä mahdollisuuksina. Aikaisempaa tehokkaampi energiankäyttö ja materiaalien käytön hallinta voivat lisätä tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Samat edut ovat saavutettavissa myös kunnissa, jos mahdollisuudet nähdään ja niihin osataan tarttua.
Ilmasto- ja aluepolitiikan tavoitteet ovat pääosin samansuuntaisia, mutta keskenään ristiriitaisiakin päämääriä on
Aluepolitiikan välineillä voidaan etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat ympäristölle myönteisiä ja tämän lisäksi tuovat alueelle lisää investointeja, työtä ja kasvua.
Ilmastohaasteisiin vastaaminen tuo liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiassa sekä puuraaka-aineen uusissa käyttömahdollisuuksissa.
Positiivisia aluevaikutuksia syntyy myös, kun paikallisia uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään entistä kattavammin muun muassa energian lähteenä ja rakentamisessa. Luonnonvarojen käytössä maakunnan kannattaa pyrkiä resurssitehokkuuteen ja korkean arvonlisän saavuttamiseen.
Investoinnit uusiutuvaan energiaan tuovat alueelle lisää työtä ja verotuloja. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellun tuulivoimarakentamisen aluetalousvaikutukset ovat huomattavan suuret - ilmastohyödyt puolestaan lasketaan miljoonissa hiilidioksiditonneissa.
Vähähiilisen talouden edistäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan uuden maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden 2014-2020 temaattisista tavoitteista.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatiminen ja rahoitusohjelmien valmistelu ovat parhaillaan käynnissä. Vähähiilisyys-teema on merkittävin uudistus EU-ohjelmakauden sisällöissä verrattuna aikaisempaan. Asian merkittävyyttä korostaa se, että näkökulma on jatkossa sisäänrakennettu kaikkeen Euroopan aluekehitysrahastolla rahoitettavaan toimintaan.
Näkökulma huomioidaan sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämisessä että innovaatiotoiminnassa. Vähähiiliseen talouteen liittyvät tavoitteet tulevat vaikuttamaan voimakkaasti Pohjois-Pohjanmaalla EU-ohjelmilla rahoitettavien kohteiden valintaan vuosina 2014-2020.
Rakennerahastojen panostukset vähähiilisyyteen kohdennetaan alueen elinkeinotoiminnan kehittämiseen sekä sitä palvelevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Resursseja suunnataan uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kehittämiseen sekä materiaali- ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen.
Alueen vahva ICT-osaaminen luo hyvät edellytykset kehittää ja kaupallistaa älykästä energiantuotannon ja -kulutuksen hallintaa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on luoda uutta alan liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia. Rakennerahastovaroilla on mahdollista tukea myös kuntien ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttamista.
Pohjois-Pohjanmaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä laaditut ilmasto- ja energiastrategiat antavat hyvät askelmerkit etenemiselle kohti vähähiilisyyttä.
Valmisteilla olevassa maakuntaohjelmassa määritellään alueen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Ohjelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat.
Maakuntaohjelmassa konkretisoidaan myös vähähiilisyys-teema tulevan kauden tavoitteiksi, sisällöksi ja hankekokonaisuuksiksi.
Ilmastonäkökulman aikaisempaa suurempi painotus kannustaa maakunnan kehittämisorganisaatioita huomioimaan vähähiiliseen talouteen liittyvät näkökulmat ja tavoitteet kehittämistoiminnassaan.
Vahva panostus teemaan on alueelle samalla merkittävä haaste ja tilaisuus.
Kunnilla, elinkeinoyhtiöillä sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioilla on tärkeä rooli tavoitteen eteenpäin viemisessä ja näkökulman huomioimisessa. Esimerkiksi Oulun innovaatioallianssi on haasteeseen jo tarttunut.
Maakunnan ilmasto- ja energiavisioissa alue saa uutta kasvuvoimaa kestävästä energia- ja luonnonvarataloudesta.
Pohjoispohjalaiset eivät pitäydy perinteisissä lähestymistavoissa, vaan ottavat ilmastonmuutokseen kokonaan uusia näkökulmia ja hyödyntävät rohkeasti sen tuomat mahdollisuudet.
Artikkelin lähde Kaleva