Talouskuri on Oulussa välttämätön

Kari Sankala Kaleva
Oulu Kesä ei tuonut helpotuksia Oulun tiukkaan taloustilanteeseen. Päinvastoin irtisanomiset ovat kaupungissa jatkuneet.
Oulun seudulla on jopa 1 700 työtöntä insinööriä. Työttömiä on yli 15 000 ja työttömyysprosentti 16,7. Vain lamavuonna 1993 tilanne oli synkempi. Silloin työttömyysprosentti huiteli 23:ssa.
Oulun seudulta on kadonnut muutamassa vuodessa verotuloja 100 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä palvelukokonaisuudet on arvioitava uudelleen.
"Syksyllä on tehtävä palveluja koskevia ratkaisuja. Oulussa ei ole leikattu mitään, mutta palveluverkko ja palvelujen laatu on pakko katsoa."
"Kaikkia kevään toiveita ei voi toteuttaa. Menojen kasvuun meillä ei ole vara."
Tarjolla on tiukka talouskuuri. Ainakin on pidettävä kiinni valtuustosopimuksen talouskurista, menokurista.
"En halua siirtää vastuuta tuleville sukupolville ja päättäjille. Nyt on aika kirpaista", Pennanen arvioi.
"Mitä aikaisemmin tekee päätökset, sitä helpompaa se on. Kokonaisuudessa Oululla on edessään valoisa tulevaisuus, kun itse uskalletaan toimia."
"Oulussa on terve ikärakenne, yrittäjyyttä ja koulutusta."
Kaupunginjohtaja on murheissaan joukkoliikennepäätöksestä.
"Jostakin sekin viisi miljoonaa euroa lisää on hankittava."
Päättäjät ovat luvanneet Korvensuoralle yhtenäisperuskoulun. Pennanen ei ota suoraan kantaa kyseiseen kouluun.
"Kouluverkko ja palvelut on arvioitava. Asiantuntijat tekevät työtä."
"Lisäksi valtio on lykkäämässä kunnille työllistämisvastuuta vuonna 2015. Se merkitsee meille lisämenoja 10-15 miljoonaa euroa. Ensihoidon järjestelyistä tuli jo melkoinen lasku."
"Kyllä kaupunkilaiset ymmärtävät, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistys ja kulttuuri ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talous on mahdollista oikaista vain puuttumalla noihin kustannuksiin."
Kesäisen Oulun näkymiä on ehditty rinnastaa autokaupunkiin Detroitiin, joka yritti USA:ssa hakeutua talousvaikeuksiensa takia konkurssiin.
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen ei hyväksy rinnastusta.
Epätoivon sijaan Oulussa ollaan rakentamassa uutta, kun Detroitin masentavat uutiskuvat kertoivat kuolemaa tekevästä kaupungista.
"Kun lama päättyy joskus kahden kolmen vuoden kuluttua, meillä on uljas hieno keskusta."
"Vilkas rakentaminen keskustassa on puhtaasti kallioparkin ansiota. Yritykset ovat sitoutuneet Oulun keskustaan ja ovat tekemässä 150-200 miljoonan euron investointeja."
Pennanen näkee jo jatkoja Hammarin ja Autosaaren kortteleissa. Nekin ovat mukana sopimuksessa maanalaisista huoltotiloista.
Hammarin korttelissa toimijana on Oulun Osuuspankki ja Autosaaren eli Anttilan korttelissa Tapiola-konserni.
"Jos keskustassa ei olisi päästy liikkeelle, automarkettien maailma olisi laajentunut ympäristöön."
Ympäristöä ovat Raksila, Ritaharju sekä Oulun ja Kempeleen raja Kempeleen puolella.
Talouskurin vastapainoksi kaupunginjohtaja haluaa panostuksia elinkeinoelämään.
"Nopeaa käännettä tuskin tapahtuu, mutta Oulussa on henki luoda uutta. Tarvitaan kansainvälisiä yrityksiä ja matkailun kehittämistä, vetovoimatekijöitä", Pennanen sanoo.
"Nallikari ei riitä matkailijoille. Tarvitaan teemahuvipuisto, kylpylän ja Pohton laajennukset, jotta tulee kiinnostusta."
"Virpiniemi on hyvä, mutta golfin lisäksi siellä on mahdollisuudet uusiin vapaa-ajan palveluihin ja terveysliikuntaan. Perusrakenteet ovat jo kunnossa."
Pennasen mielestä kansainvälisessä matkailussa Oulun on tehtävä yhteistyötä Ison-Syötteen, Kalajoen ja Rukan kanssa.
"Ei parin kolmen tunnin siirtymä busseilla ole matkailulle este. Senhän tietävät kaikki ulkomailla lomailleet suomalaiset. Siirtymä lentokentältä itse kohteeseen vie aikaa."
"Olemme neuvottelemassa lentoreitistä Oulu-Luulaja-Tromssa. Kun Finnair kuuli tästä, niin se ilmoitti tytäryhtiön Flybeen avaavan reitin Helsingistä Tromssaan. Miksi he eivät avaa Helsingistä Oulun kautta Tromssaan reittiä, joka olisi pohjoisen elinkeinoelämälle tarpeellinen? Meidän on Pohjois-Suomessa tehtävä kaikki itse, etelästä ei tule apuja."
Jos Rosatomista tulee Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaja, Pennanen näkee mahdollisuuden suoralle lentoreitille Oulun ja Moskovan välillä.
"Sillä olisi myös matkailullista merkitystä. Moskovan seudulla asuu 20 miljoonaa ihmistä."
Pennanen muistuttaa, että Suomen pitää olla aktiivinen Jäämeren suuntaan.
"Esimerkiksi raideyhteys Kirkkoniemeen on linjattava yhdessä Norjan kanssa."
Kaupungin on kyettävä auttamaan yritystoimintaa. Lainojen takaajana Pennanen ei Oulua näe, vaan kotimaisen ja kansainvälisen yritystoiminnan edellytysten luojana.
"Riskirahoja voi mennä, sillä kaikki ei yritystoiminnassa onnistu. Tämä olisi hyväksyttävä rohkeammin. Yrityksiä nousee epäonnistumisten kautta."
"Oulun seudulle tarvitaan yhteinen poliittinen ja yritystaloudellinen tahtotila."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva