Taiteilijan muistomerkki taiteilijalle

Antti Korhonen Kaleva
Oulu Ainolanpuistoon pystytetyn V. A. Koskenniemen muistomerkin synnyn taustalla oli aikanaan Oulu-seuran aloite.
V. A. Koskenniemen muistomerkkivaltuuskunta kutsui taiteilijat Martti Aihan, Laila Pullisen ja Terho Sakin kuvanveistokilpailuun keväällä 1981.
Muistomerkin oli tarkoitus valmistua Koskenniemen syntymän 100-vuotisjuhlavuodeksi 1985. Toimeksiannossa mainittiin: "Teoksen tulee olla lähinnä vertauskuvallinen, sen ei tarvitse kuvata runoilijaa itseään".
Oulu ei ollut ainoana liikkeellä muistamassa Koskenniemeä, sillä vastaavanlaista hanketta suunniteltiin myös Turussa, jossa oululaissyntyinen Koskenniemi oli tehnyt elämäntyönsä.
Lopulta kuvanveistäjä Terho Sakin työ "Merikosken muusat" voitti kilpailun. Voittotyö koostuu kahdesta antiikin pylvästä muistuttavasta naisfiguurista, jotka hakattiin mustaan graniittiin. Torsomaiset hahmot seisovat selät vastakkain.
"Luin kilpailukutsun saatuani läpi Koskenniemen runotuotannon ja sain siitä kipinän. Tulos on hellenistissävyinen. Muusat on taiteilijan muistomerkki taiteilijalle. Kirjallista taustaa siitä on turha etsiä", kuvanveistäjä Sakki lausui tuoreeltaan teoksesta.
Esitystapa on reliefin ja veistoksen yhdistelmä. Halkaistu muoto on yleinen Sakin tuotannossa. Veistos on myös kunnian-
osoitus vapaan Merikosken muistolle. Teoksesta valmistettiin vuonna 1987 pronssiversio Turkuun Koskenniemenkadun varrelle lähelle yliopistoa.
Runoilija, kirjallisuudentutkija, esseisti ja kulttuuripoliitikko. Veikko Antero Koskenniemi (1885-1962) oli monipuolinen lahjakkuus, joka saavutti ennen kaikkea runoilijana valtaisan yleisönsuosion.
Hänen lyriikkansa arvostetuimmat osat ovat kaksi ensimmäistä kokoelmaa: Runoja (1906) ja Valkeat kaupungit (1908). Koskenniemi toimi Turun yliopiston kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden professorina, yliopiston rehtorina ja Suomen Akatemian jäsenenä.
Kuvanveistäjä, professori Terho Sakki (1930-97) kuului taiteilijasukupolveen, joka aloitti uransa 1950-luvun lopulla, jolloin abstrakti ilmaisu teki läpimurtonsa Suomessa.
Vaikka Sakki tunnetaan ennen kaikkea useista abstrakteista monumentaalitöistään, on hänen taiteessaan säilynyt myös figuuri, ihmisen kuva ja mittakaava. Luonnonmuodot ovat usein teosten muotokielen lähtökohtana.

Artikkelin lähde Kaleva