Artikkelin lähde Kaleva
Riikka Tuomivaara
Teija Soini kuvat
Kaleva
Pyhäjoki Pyhäjoen Kielosaaren mökissä istuu joukko ihmisiä katse nauliintuneena tietokoneeseen. Näky on hyvin erilainen kuin taiteilijoiden työpajaan astuessaan voisi kuvitella.
"Oikeastaan yhtään puhtaasti perinteisten taiteenlajien edustajaa ei ole mukana", kertoo Case Pyhäjoen järjestäjä, syntyjään raahelainen Mari Keski-Korsu.
Case Pyhäjoki - Taiteellisia tulkintoja ydinvoimasta on elokuun alussa alkanut kaksiviikkoinen tapahtuma, jota Keski-Korsu kuvailee tutkimusmatkaksi ja tuotannolliseksi työpajaksi. Hän on kutsunut mukaan 18 taiteilijaa ympäri maailmaa oppimaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan Pyhäjoen tilanteesta.
Suomen kuudes ydinvoimala aiotaan rakentaa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle.
Tapahtuman taiteilijat on valittu Keski-Korsun omien verkostojen sekä avoimen haun perusteella. Hakemuksien määrä yllätti järjestäjän.
"Yli 70 hakemusta osoittaa, että Pyhäjoki on kiinnostava paikka. Kaukaisimmat hakemukset tulivat Etelä-Amerikasta ja Australiasta, kaukaisimmat osallistujat tulevat Hong Kongista ja Japanista."
Yhden koneen takana istuu japanilainen Ryoko Akama. Ruudulla vilkkuu erikoinen ohjelma, jossa on sanoja ja numeroita käsitekartan näköisessä kaaviossa. Kädessään hänellä on alkeelliselta kaukosäätimeltä näyttävä kapistus, joka paljastuu säteilymittariksi.
Akama asui 65 kilometrin päässä Fukushiman ydinvoimalasta vuonna 2011, kun maanjäristys ja tsunami aiheuttivat ydinonnettomuuden. Onnettomuuden jälkeen Akama joutui evakuoimaan perheensä alueelta. Nykyisin he asuvat Englannissa.
"Ihminen saa itse valita, polttaako tupakkaa, mutta ihmiset eivät saa valita, elävätkö säteilyn kanssa. En halunnut muuttaa kotimaastani, se ei ollut minun valintani, mutta minun täytyi ajatella lapsiani", hän sanoo ja pitää katseensa tiiviisti alhaalla.
"Kunpa ydinvoimasta päättävät keski-ikäiset miehetkin miettisivät lasten tulevaisuutta, ennen kuin tekevät päätöksiään."
Akama kertoo muistavansa hyvin, miltä tuntui asua ydinvoimalan lähellä. "Jatkuva pelko vaikuttaa ihmisiin enemmän kuin seuraukset. Olimme aina paineen alla."
Teos, jota Akama valmistelee on nimeltään Eight Stones. Hän tekee sitä yhteistyössä Hailuodossa toimivan HaiArt-projektin taiteellisen johtajan Antye Greie-Ripatin kanssa.
Taiteilijat matkustavat tänään lauantaina kalastajaveneellä Hailuodosta Pyhäjoelle. Matkan pituus on 65 kilometriä - sama kuin Akaman kotikaupungin etäisyys Fukushimasta.
Matkalla he käyttävät säteilymittareita radioaktiivisiin kiviin ja tallentavat niiden päästämät klikkauksilta kuulostavat äänet, joista koostetaan ääniperformanssi. Lisäksi Akama on kehittänyt tietokoneohjelman, johon voi syöttää mittarin ääniä. Joka kerta kun mittari ääntelee koneen lähellä, näytöllä vilahtaa nimiä suomalaisista ja japanilaisista kaupungeista, joissa on ydinvoimala.
"En tee näkyviä poliittisia lausuntoja teoksissani, vaan haluan piilottaa ne. Koen tärkeäksi olla täällä, koska voimalaa ei ole vielä rakennettu ja se on mahdollisuus pysäyttää. En halua, että kukaan muu joutuu kokemaan saman kuin minä."
Säteilymittarit, joita naiset käyttävät teoksessaan, ovat kahden Case Pyhäjoen taiteilijan, Helsingissä asuvan itävaltalaisen Erich Bergerin ja saksalaisen Martin Howsen käsialaa. Berger toimii Suomen Biotaiteen Seuran toiminnanjohtajana. Howsen on aikaisemmissa töissään tutkinut muun muassa elektromagneettisten ilmiöiden vaikutuksia viestintäteknologiassa, ympäristössä ja ihmisen psyykessä. Ensimmäisen säteilymittarin hän rakensi kolmisen vuotta sitten omaksi ilokseen.
Viime viikon sunnuntaina taiteilijat rakensivat mittareita kaikille avoimessa työpajassa. He tekevät myös suomenkieliset rakennusohjeet, joita jaetaan Pyhäjoen kirjastossa ja internetissä. Mittareilla voi mitata sekä luonnon että ihmisen aiheuttamaa radioaktiivista säteilyä. Taiteilijat ovat keränneet radioaktiiviset kivet Suomen luonnosta.
"Säteilymittareiden rakentamisen tarkoituksena on vähentää säteilyyn liittyvää salaperäisyyttä ja jakaa tietoa. Tuodaan fyysinen kontakti näkymättömään ilmiöön. Kun ihmisillä on tietoa, heillä on ääni ja osaaminen toimia paremmin", Howsen ja Berger sanovat.
Artikkelin lähde Kaleva