Artikkelin lähde Kaleva
Risto Haapsamo
Siikalatva Antti Kärsämä on omien sanojensa mukaan syrjäytynyt erakko. Siihen nähden hän on hyvinkin sosiaalinen, utelias ja suvaitsevainen persoona.
"Viihdyn ihmisten parissa - laulan ja soitan mielelläni - mutta tarvitsen myös yksinäisyyttä ajatellakseni asioita", hän toteaa.
Ja ajateltavaahan tässä maailmassa riittää. Otetaan nyt esimerkiksi kysymys Jumalan olemassaolosta.
"Minä en ole ole uskonnollinen, mutta uskon Jumalaan. Olen pohtinut ja tutkinut tätä ilmiötä Jumala. Pyrin neutralisoimaan uskonnon käsitteenä. Vierastan ajatusta, että joku omistaa oikean uskonnon."
Näitä pohtiessaan Kärsämä halusi syvempää ymmärrystä, ja niinpä hän on opetellut omin päin heprean kieltä, arabiaa, tutkinut seemiläisiä kulttuureita ja lukenut paitsi Raamattunsa, myös Koraanin.
"Omaksuminen on hidasta, mutta palkitsee elämyksillä. Heprean kielen hallinta laajentaa käsitystä perinteistä, ja esimerkiksi Raamatun tulkinnat ovat usein aika suppeita."
Vähän kuin varkain tästä aukesi portti laulamiseen ja musiikin tekemiseen, ensin hepreaksi, mutta nyt skaala on laajentunut Kari Tapioon, Eino Leinoon, kansanmusiikkiin ja vaikkapa joikuihin.
Peruskoulupohjalta ponnistavan työttömän Kärsämän elämä on täynnä haasteita, ja hän on panostanut laulamiseen ja musiikkiin nyt tosissaan viitisen vuotta.
"Musiikin esittämisen kautta toivon pääseväni pikkuisen paremmalle oksalle."
Uteliaisuus on vienyt häntä myös musiikin kanssa. Kärsämä esiintyy niin syntymäpäivillä, toreilla, kirkossa kuin tanssiryhmänkin kanssa. Nykyään keikkoja on tasaiseen tahtiin. Joskus menetelmät vain ovat omanlaisensa yleisön koukuttamiseen.
"Kerran oltiin kaverin kanssa torilla soittamassa ja annettiin rahaa muutamalle ihmiselle, että jäivät yleisöksi. Kohta kuulijoita oli paljon ja rahatkin kerääntyivät helposti takaisinpäin", Kärsämä naureskelee.
Monipuolista miestä lämmittää erityisesti Tyrnävän kunnalta saatu kulttuuripalkinto 2010 sekä toimiminen juhlakapellimestarina Via Dolorosa kevätnäytelmässä Limingassa 2011.
Unelmista puhuttaessa Antti Kärsämä toteaa, ettei hänellä ole suuria unelmia. Hän yrittää löytää unelmat läheltä ja tästä hetkestä.
"Ihminen on vajavainen, mutta epätäydellisyys ei vie pois onnellisuuden tunnetta", hän kiteyttää.
Musiikissa tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta laulusta on löydyttävä sielu, koska jokainen laulu on oma maailmansa. Lauluun pitää uskoa, jotta se koskettaa kuulijaa.
Maailman menoa noin muuten tarkastellessaan Kärsämä on huomannut, että ihmisten vauhti on nopeutunut. Hosutaan moneen paikkaan. Kännykät ja tekstiviestit piippaavat.
"Nykyään ei enää piipahdeta kaverin luona, vaan se sovitaan aina erikseen."
Elämästä kannattaa karsia pois turha näyttämisen tarve ja pingottaminen. Onni löytyy läheltä ja pienistä asioista.
Artikkelin lähde Kaleva