Runossa pitää olla hyvät sanat ja tarina

Satu Niskanen Kaleva
Oulu Viisi lasta istuu rivissä kuuntelemassa, kun abiturientti Kaija Rahkonen lausuu heille tunnetun kirjailijan runoa.
"Kummitus on innoissaan, tahtoo juhliin tanssimaan. Näätkö sen, minä en. Sen nimi on ei-missänen."
Kirjaston lastenosastolle kerääntynyt yleisö odottaa jännittyneenä, millaisen vastaanoton runo saa lasten runoraadilta.
Raatilaiset ovat suopeita. Iida Ylikangas antaa neljä pistettä, mutta Oskari Peltonen vain kolme. Väinö Yrjänä yllättää antamalla maksimipistemäärän, viisi. Laura-Lotta Seebeck ja Santeri Peltonen antavat molemmat kummitusrunolle neljä pistettä.
"Siinä oli hyvä tarina ja riimit", Santeri toteaa.
"Ensin se oli kummitus, sitten se ei ollutkaan oikein mikään", Laura-Lotta pohtii.
Seuraava runo, Litsis lätsis läppäri, saa laimeamman vastaanoton ja 16 pistettä. Väinön mielestä siinä oli huono tarina.
Maria Rasinkankaan lukema, nykyaikaa kuvaava Älyvaatteet-runo miellyttää raatia enemmän. Pisteitä kertyy 17.
"Siinä oli huumoria. Se teki runosta hyvän ja hauskan", Iida kommentoi.
Viimeinen eli seitsemäs runo Marja Mittuisesta saa raadilta huonoimmat pisteet: vain yksitoista. Tapahtuman vetäjä, Lasten ja nuorten kirjastopalveluiden vs. palvelupäällikkö Anne Alarto näyttää yllättyneeltä. Hän paljastaa raatilaisille, että viimeinen runo oli Kirsi Kunnaksen kirjoittama.
"Kunnasta pidetään suomalaisen lastenrunouden uudistajana. Hän kirjoitti nonsensea", Alarto selittää.
Lasten runoraadin voittajiksi julistettiin Bo Carpelanin kummitusruno ja Kaija Pispan runo Kärpänen ja ihminen. Molemmat saivat 20 pistettä.
Oulun kaupunginkirjastossa keskiviikkona pidetyssä Muusajuhlien runoraadissa 9-12-vuotiaat lapset arvioivat kotimaisia lastenrunoja. Malli on tuttu television runoraadista. Raati ei etukäteen tiennyt, keiden kirjoittamia runot olivat.
"Hyvä lastenruno sopii myös aikuisille", runot valinnut Anne Alarto kiteytti.
Lasten runoraati järjestettiin nyt Muusajuhlilla ensimmäistä kertaa. Kaisa Kortekallio Huutomerkki ry:stä kertoo, että aikuisille on järjestetty runoraateja aiemminkin. Tänä vuonna Muusajuhlille haluttiin ohjelmaa myös lapsille, joten runoraadista päätettiin kehittää lasten versio yhteistyössä kirjaston lastenosaston henkilökunnan kanssa.
Alarto toivoo, että lasten runoraadista tulisi perinne. Myös nuorille voitaisiin järjestää oman raatinsa.
Palkkioksi raatilaiset ja runojen lukijat saivat elokuvaliput. Kymmenvuotias Laura-Lotta oli tyytyväinen, että osallistui runoraatiin, vaikka hän ei yleensä luekaan paljon runoja.
"Joskus koulussa pitää lukea runoja, ja luen kyllä niitä ihan mielelläni."
Raatilaiset oli koottu kirjaston henkilökunnan tuttavapiiristä. Alarto toteaa, että idea tuli Huutomerkiltä toukokuun lopussa, joten koulujen kanssa ei ehditty tehdä yhteistyötä valinnoissa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva