Artikkelin lähde Kaleva
Antti Korhonen Kaleva
Oulu Oulun seudulla toimii parisenkymmentä kotiseutuyhdistystä. Vanhin yhdistyksistä on vuonna 1960 perustettu Oulujoki-seura, joka aloitti toimintansa jo itsenäisen Oulujoen kunnan aikana. Nykyisin seuralla on noin 250 jäsentä.
Kotiseututoiminnan perusta on perinteiden vaaliminen ja eteenpäin vieminen. Ihmisiä halutaan myös kehittää ja kouluttaa tuntemaan lähiympäristöään paremmin.
Oulujoki-seuran varapuheenjohtaja Erkki Suvanto on 40 vuoden kokemuksellaan kotiseututyön konkari.
"Viime vuosina ympäristöasiat ovat tulleet vahvasti kotiseututyöhön, joka tarkoittaa kaikkea kotipihoista luontoon. Aikaisemmin kotiseututyö oli pääasiassa museotoimintaa ja keräilyä."
Konkari korostaa juurten merkitystä kotiseututyön punaisena lankana. "Ihmiset haluavat tietää historiasta ja suvustaan. Toisekseen kiinnostus omaan kotiseutuun ja sen kehittymiseen on sama asia kuin ympäristöasiat eli pidetään omat nurkat ja seutu kunnossa. Sitä kautta tulee koko pitäjän kauneus."
Suvanto muistuttaa, että tämän päivän ihmisillä on olemassa monta kotiseutua.
"Aikaisemmin oli usein sama kotiseutu kehdosta hautaan. Nyt liikutaan työn ja opiskelun mukana. Olemassa oleva kotiseutu on se, missä ovat perhe ja työ."
Oulun keskeisimmät kotiseututoimijat ovat Oulujoki-seura ja Oulu-seura. Lähes jokaisella seudun pitäjällä on oma kotiseutuyhdistyksensä. Myös muualta muuttaneet vaalivat entisen kotiseutunsa perinteitä.
Oulusta löytyy oma seuransa esimerkiksi Oulun seudun kärsämäkisille ja kemijärveläisille.
"Se kertoo, että tätäkin puolta halutaan pitää yllä ja kehittää."
Oulujoki-seuran tunnuksena on edelleen Oulujoen kunnan vanha vaakuna.
"Se lisää identiteettiä ja kiinnostusta juuriin. Kyllä ylikiiminkiläiset ovat ylikiiminkiläisiä, vaikka puhutaan Oulun Ylikiimingistä. Monet tapahtumat pyörivät juuri kotiseutuyhdistyksen vahvalla panoksella. Useimmiten on tärkeintä, että joku ne tapahtumat järjestää ja touhuaa. Siitä tulee kiitosta."
Kotiseutuyhdistysten johtokunnissa vaikuttavat usein varttuneemmat toimijat. Nuorta polvea on jonkin verran mukana, mutta lisääkin kaivattaisiin. Suvanto on käynyt kouluissa puhumassa kotiseututyöstä.
"Tämän päivän työikäisten elämä on kiireistä ja aktiivista. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat nykyisin niin monet eri tahot, että asioiden eteenpäin vieminen ja ketjun säilyminen jää pitkälti eläkeläisille."
Kotiseutuyhdistysten perinteistä toimintaa ovat muun muassa perinnejuhlat, kulttuuriretket sekä teatteri- ja kansanmusiikkiharrastukset.
"Viime vuosina on haluttu verkottua muiden kotiseutuyhdistysten ja kaupungin tukemien asukasyhdistysten kanssa."
Konkari muistuttaa, että tapahtumien ohjelma pitää aina laatia siten, että se houkuttaa ihmisiä osallistumaan.
"Jos ohjelma ei kiinnosta, niin se on merkki, että mennään alamäkeä. Viime vuosina tämä harrastus on kasvanut, mutta uusia muotoja on etsittävä koko ajan. Jäsenmäärä on kuitenkin pitkällä aikavälillä pysynyt plussalla."
Artikkelin lähde Kaleva