Näyttämönä Lapin erämaa

Riikka Tuomivaara Kaleva
Oulu Ohjaaja Juha Hurme vastaa puhelimeen junassa jossain Kemin ja Tornion välimaastossa.
Hurme on innoissaan uudesta projektistaan. Se on hänen mukaansa maailman hauskin idea.
"Kukaan muu ei keksi tällaista, ja olen nyt aivan sikaylpeä", sanoo mies, joka on muun muassa Hailuodon teatterifestivaalin takana. Tällä hetkellä Tampereella asuva Hurme on ollut perustamassa Yövieraat-teatteria ja Nälkäteatteria sekä toiminut Ylioppilasteatterin, Rauman kaupunginteatterin ja Teatteri Telakan taiteellisena johtajana.
Mutta nyt on tulossa jotain ihan muuta.
Hurme on matkalla kohti seuraavan näytelmänsä esityspaikkaa, Muonion Pallastunturin Hannukurua. Elokuussa 2014 toteutettava Operaatio Paulaharju on osa Hailuodon festivaalin toimintaa ja ohjelmistoa, vaikka se toteutetaan neljä viikkoa varsinaisen Hailuodon festivaalin jälkeen ja keskellä Lapin erämaata.
Pohjatarinan tarjoaa Oulussa vaikuttanut puuseppä, valokuvaaja, kuurojenkoulun opettaja, tutkija ja kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944). Paulaharju teki merkittävän työn kansanperinteen kerääjänä ja tutkijana.
Lisäksi hän julkaisi yhden puhtaasti kaunokirjallisen teoksen Tunturien yöpuolta vuonna 1934. Sen viittätoista novellia Hurme joukkoineen aikoo esittää eri Lapin tuntureilla joka elokuu seuraavan viiden vuoden ajan.
Hurme kuvailee Paulaharjun teosta "avantgardistisuutta hipovaksi, tarinoiltaan raisuksi ja kieleltään villiksi." Hän vertaa sitä muun muassa Volter Kilven Saaristolaissarjaan ja Pentti Haanpään Kairanmaan novelleihin.
"On todella harmi, että teoksen kunnioitus ei ole levinnyt laajempaan ymmärrykseen. Olen kelaillut 20 vuotta, miten sen hienouden voisi tuoda teatterillisesti esille."
Tunturien yöpuolta -teoksen novellit sijoittuvat erämaahan ja öiseen aikaan. Paulaharju on sisällyttänyt tarinoihin yliluonnollisia ja kauhukirjallisia elementtejä kummituksineen ja Lapin noitineen. Siksi tunturit ovat Hurmeen mielestä ainoa oikea ja kyllin kunniallinen paikka esityksille.
Nähdäkseen Operaatio Paulaharjun ensimmäisen näytelmän on vaellettava vähintään viisi vuorokautta erämaassa. Hetasta esityspaikalle on matkaa 25 kilometriä ja Pallakselta 27.
"Minulle tämä ei ole mitenkään erityistä, koska vietän muutenkin kolmasosan vuodestani ulkona ja luonnossa. Ryhmässä on myös muita kokeneita lapinkävijöitä ja lopuista koulutetaan sellaisia", Hurme kertoo.
Kokeneelle erämiehelle luonnon kunnioittaminen on tärkeää. Maastoon ei jätetä minkäänlaisia jälkiä toiminnasta. Teatteri pystytetään sen verran etäälle vaellusreiteistä, että se ei häiritse niitä, jotka haluavat vaeltaa hiljaisuudessa.
Mutta miksi keskelle Lapin erämaata? Hurme haluaa irrottaa teatterin kaupallisesta ketjusta. Hän kuvailee kaupunginteattereissa työskentelemistä välillä ahdistavaksi.
"Suomen teatterikulttuuri on erittäin okei, enkä ole vihamielinen ketään kohtaan. Venyttäisin rajoja koskemaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Kaikki on hirveiden tuotantopaineiden alla, kaikki kaupallistuu ja se on väärä periaate."
Vaikka työ on palkatonta, Hurme ei halua kenenkään olevan huolissaan. "Me saadaan tästä irti tosi paljon, ainutlaatuista harjoitusta ja hieno kokemus."
Ja samaa hän toivoo yleisöltä, jonka laadusta ohjaajalla on kovat odotukset. "Yleisön täytyy olla todella tasokasta, koska noin pitkää maastoa ja suunnistamista ei ihan idiootti hallitse."
Niille, jotka eivät iän tai fyysisen esteen vuoksi pääse paikalle, on järjestetty lisäesitys Hetassa. Senkään näkemistä ei ole tehty helpoksi - Hurmeelle täytyy lähettää 10.8.2014 mennessä kirjeitse perustelu, miksi Hannukiuruun ei pääse. Ennen esitystä täytyy myös kuunnella Hurmeen kaksituntinen luento Samuli Paulaharjun elämästä ja tuotannosta.
"Tarkoituksena on, että lisäesityksen eteen nähdyt koettelemukset vastaisivat viiden päivän vaellusta."
Teatteriuransa lisäksi Hurme on kunnostautunut kirjailijana. Hänen esikoisromaaninsa Volvo Amazon ilmestyi syksyllä 2007. Seuraavan teoksensa hän kirjoittaa Operaatio Paulaharjusta, ja se julkaistaan vuonna 2019.
"Kirjassa esitellään Paulaharjun meillä jättämää perintöä, mutta erityistä on se, että haastattelen jokaista ihmistä, joka näytelmiä tulee katsomaan."
Kaikki esitykset ovat maksuttomia. Koko sarjan nähdäkseen täytyy kuitenkin vaeltaa yhteensä noin 25-30 vuorokautta. "Ilmaista taidetta kaikelle kansalle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä", Hurme tiivistää.

Artikkelin lähde Kaleva