Navetta täyttää 200 vuotta

Niina Hentilä Kaleva
Oulu Kiviniemessä sijaitsevasta Nokelan tilan kivinavetasta voi jo nopealla vilkaisulla päätellä, että sitä ei ole rakennettu ihan lähiaikoina. Oven päällä koreileekin teksti "AT 1813".
Omistaja Aimo Jaakkola on vaatimaton.
"Kyllähän nykyään voi olla vanhojakin navettoja. Tiedän, että ainakin Tyrnävällä on yksi pikkuisen vanhempi ja tätäkin isompi navetta."
Merkittävän Jaakkolan kivinavetasta tekee kuitenkin se, että sen on rakennuttanut tiettävästi Oulun pormestari Abel Timming. Jaakkola on tutkinut paljon navetan taustoja ja tarinoita Timmingistä.
Timming on Jaakkolan mukaan ostanut tilan vuonna 1811. Työvoimana navetan rakentamisessa on mahdollisesti käytetty sotavankeja.
Jaakkola avaa navetan oven ja näyttää, kuinka suuria kiviä rakennuksen seiniksi ja perusteiksi on laitettu.
"Siihen aikaan on täytynyt olla hirveän kova homma kuljettaa ja asettaa kivet paikalleen. Vaikka rautatiekin on rakennettu lähistölle, rakennelma ei ole hajonnut", Jaakkola osoittaa seinämää, jossa on metri kertaa metri tai sitä suurempia kiviä.
Hän kertoo, että jokainen isäntä on vuosien saatossa muokannut navettaa hieman. Jaakkolan sukuun navetta tuli tiettävästi jo vuonna 1821. Navettaa on jatkettu puurakennuksilla, ja Jaakkolan isä rakensi muun muassa karjakeittiön navetan edustalle.
Navetan seinät ovat metrinpaksuiset, eikä materiaalissa ole nuukailtu. Hirret ovat komeat, ja navetan vintiltä löytyykin paksu, noin kymmenen metriä pitkä kattopalkki.
"Luulen, että se on tuotu melko kaukaa. Se on ehkä uitettu Kainuusta. Siihen aikaan metsät oli tässä lähistöllä melkein tuhottu. Puuta tarvittiin paljon, ja sitä haettiin aina läheltä", Jaakkola kertoo.
Navetan vinttiä on käytetty heinävarastona. Nytkin siellä on ruokaa Jaakkolan kahdellekymmenelle lampaalle, jotka asustavat navetassa.
Vintin korkea harjakatto tuo mieleen kirkon. Jaakkola naurahtaakin, että monet ovat miettineet navetalle uutta käyttötarkoitusta.
"Kyllähän tästä saisi hienon ravintolan tai vaikka asuntoja. Olen miettinyt joskus huvikseni navetalle nykyistä arvokkaampaa käyttöä, mutta olen vanhan kansan ihminen, eikä raha ratkaise kaikkea."
Ehkä herännäisyyden johtaja Paavo Ruotsalainenkin on aikoinaan nähnyt navetassa hengellisen ympäristön, sillä Jaakkola kertoo, että Ruotsalainen on pitänyt saarnoja kyseisessä navetassa.
"Ilmeisesti myös Aleksanteri ensimmäinen kävi kiertueellaan täällä, mutta siitä minulla ei ole varmuutta."
Jaakkola on saanut suurimman osan tiedoistaan isoäidiltään.
Koska navetta täyttää tänä vuonna 200 vuotta, Jaakkola piti lähimmän suvun kesken navetalle pienimuotoiset syntymäpäiväjuhlat.

Artikkelin lähde Kaleva