Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu "Perheemme oli ensimmäisiä asuntomessualueelle muuttaneita. Heti västäräkkien jälkeen", kertoo Pekka Seppälä.
Oululainen Seppälä on kavunnut Tyrskypihalla olevan omakotitalonsa katolle esitelläkseen Toppilansaarta. Entisen tervasataman alueelle on noussut runsaasti uutta asutusta vuoden 2005 asuntomessujen jälkeen.
Messujen aikaan tavoitteeksi kirjattiin, että Toppilansaari rakentuu vuoteen 2011 mennessä 2 800 asukkaan asuinalueeksi. Ihan siinä ei vielä olla. Tätä nykyä Toppilansaaressa on runsaat 1 600 asukasta.
Nyt rakentaminen näyttää vilkkaalta Toppilansaaren kyljessä Toppilansalmessa.
"Tuonne noin tulee niitä 13-kerroksisia pyöreän muotoisia tornitaloja", Seppälä viittilöi vastarannalle salmen suuntaan.
"Ja tuolla näkyy Fokkatorni", hän kääntyy osoittamaan varsinaisen asuntomessualueen kahdeksankerroksista maamerkkiä.
"Tuossa välissä puolestaan on vuokrataloja. Erilaisia asumismuotoja on sekoitettu hyvin."
Alueen rakennuskantaa silmäillessä katse pysähtyy myös talojen muotoon. Asuntomessualueen kaikki talokohteet ovat arkkitehtien suunnitelmia.
Seppälän mielestä Toppilansaari on kaiken kaikkiaan hieno paikka asua. Pientä luksusta ovat esimerkiksi villivadelmapensaat aivan kotinurkilla ja tyrnipensaat merenrannassa.
"Tänne on ajan kuluessa muotoutunut tietynlainen kasvillisuus ja eläinlajisto. Ne ovat korvaamattomia. Ja täällä on myös aivan loistavat ulkoilumaastot lähellä kaupungin keskustaa."
Seppälä tuntee Toppilansaarta paitsi asukkaan myös viranomaisen näkövinkkelistä: hän toimii rakennusvalvonnan laatupäällikkönä kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa.
Toppilansaaren asuntomessujen aikaan Oulun silloinen rakennusvalvontavirasto toteutti messualueella teknisen laadun pilottihanketta. Tavoitteena oli kehittää pientalorakentamiseen laadun arviointimenettely arvioimalla muun muassa talojen energiankulutusta, kosteudenkestävyyttä ja sisäilman laatua.
"Hoksauttava" ennakko-ohjaus otettiin Oulussa käyttöön heti messujen jälkeen. Sittemmin ohjaus sai valtakunnallisia palkintoja, ja viimeksi tänä vuonna Rakennustarkastajayhdistys valitsi Seppälän vuoden rakennustarkastajaksi.
Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen muistaa vuoden 2005 asuntomessuista erityisesti tuon messuilla lanseeratun rakennusvalvonnan laadunohjauksen. Hänelle jäi mieleen myös se, ettei messualueella näkynyt suosituimpia talotehtaiden pientalomalleja.
"Talot olivat aika suuria, ja niissä oli käytetty erikoisiakin suunnitteluratkaisuja, joten ne olivat myös aika kalliita. Jälkeenpäin ajatellen olisihan sinne voinut rakentaa tavanomaisempiakin omakotikohteita vaikkapa korttelin verran", hän arvioi.
Joidenkin asuntomessukohteiden kosteusongelmista on alkanut liikkua huhuja myöhemmin. Seppälä myöntää hänkin kuulleensa huhuja.
"Kohteen loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen vaatii, että paineellisten putkien kestävyys testataan kymmenkertaisella käyttöpaineella. Silti putkisto voi pettää vasta myöhemmin", hän sanoo.
"Kosteusvahinkoja aiheuttavat monet asiat, kuten paineellisten liitosten ja putkien pettäminen, rakennusmateriaalien kosteudensieto sekä suunnittelu-, työmaa- ja käyttövirheet. Loppulaatu on täsmälleen niin hyvä kuin on laatuketjun heikoin lenkki", Seppälä huomauttaa.
Artikkelin lähde Kaleva