Leikkimökistä löytyi aarteita

Niina Hentilä Kaleva
Oulu Kun oululaispariskunta ryhtyi siivoamaan Päivärinteen kupeessa Muhoksella sijaitsevan kesämökkinsä leikkimökkiä, vastaan tuli odottamaton yllätys: eräässä laukussa oli korpikirjailijana tunnetun Ilmari Kiannon kuvia ja kirjeitä.
"Isäni kertoi kirjeistä, mutta emme ole tienneet, missä ne ovat. Emme edes etsineet niitä, vaan ryhdyimme siivoamaan leikkimökkiä lapsenlapsiamme varten", toinen nimettömänä pysyttelevistä löytäjistä kertoo.
Ilmari Kianto oli käynyt kirjeiden mukaan suomussalmelaisen työvoimapäällikön kanssa kirjeenvaihtoa elokuussa 1944. Työvoimapäällikölle osoitetuissa kirjeissä Kianto vaatii, että kymmenen vuotta kotiapulaisena toiminut henkilö palautetaan Kiannon kotiin Turjanlinnaan töihin.
Kotiapulainen oli kirjeiden mukaan Kiannon rakastajatar, ja häntä oltiin osoittamassa muihin tehtäviin.
Kianto lähetti työvoimapäällikölle yhteensä kolme kieleltään värikästä kirjettä.
"Jollei kymmenen vuotta minua palvelleen kotiapulaisen määräystä heti peruuteta Työvoimapäällikön kansliassa - joka vielä on mahdollista hyvällä tahdolla ja selvällä järjellä, niin voin asianomaisena, johonka tällainen odottamaton määräys kipeimmin sattuu, ilmoittaa että tässä pitäjässä tapahtuu sellainen elämänkohtalon draama, jollaista ei ikinä ennen ole tapahtunut."
Yhden kirjeen Kianto oli kirjoittanut myös myöhemmin käsin työvoimapäällikön vaimolle.
Löytäjät hämmästelivät ja lukivat aikansa kirjeitä. Hyvin pian he kuitenkin päättivät ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan museoon.
"Ajattelimme, että löytö on arvokas ja sen voisi jakaa muillekin. Tutkijat voisivat käyttää kirjeitä materiaalina, ja kuvia voisi käyttää näyttelyissä."
Leikkimökistä löydetyissä kuvissa Kianto on kuvattu muun muassa Turjanlinnan edustalla poseeraamassa ennen paloa ja sen jälkeen sekä nuorimman tyttärensä Raija-Liisan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan museon tutkija Kaija Niemitalo oli maanantaina innoissaan saamastaan yhteydenotosta.
"Museolahjoituksia tulee jonkin verran. On hienoa, kun ihmiset oivaltavat, että museo on oikea paikka. Nykyisin ja varsinkin 60-70-luvuilla hävitettiin paljon arvokastakin materiaalia."
Niemitalo totesi, että nyt löydetyt kirjeet ja kuvat ovat hyväkuntoisia. Vaikka ne olivat leikkimökissä kauan, kosteus ei ole vaurioittanut niitä.
"Tarkoitus ei ole, että kirjeitä julkaistaan. Ne ovat virkakirjeitä, jotka kuuluivat aikoinaan Suomussalmen kunnanvirastoon. Lisäksi kirjeiden sisältö voidaan tulkita arkaluontoiseksi", Niemitalo sanoo.
Hän toivoi, että kirjeet ja kuvat olisi säilytetty samassa paikassa, mutta selvitysten perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjeet täytyy lähettää Suomussalmen kunnanvirastoon, jolloin Pohjois-Pohjanmaan museon käyttöön jäävät ainoastaan valokuvat.
Useiden valokuvien taakse on kirjoitettu henkilöt sekä kuvauspaikat ja vuosiluvut.
"On kiva, että tietoa pystytään ajoittamaan, kun kuviin on kirjoitettu tekstiä. Museoväki ei arvota löytöjä rahassa, mutta kyllä tällä on kulttuurihistoriallista arvoa", Niemitalo sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva