Artikkelin lähde Kaleva
Timo Myllykoski Kaleva
Raahe Arkeologiset kaivaukset Raahen Pekkatorilla paljastavat uutta tietoa ja vahvistavat oletuksia kaupungin arvoalueen historiasta ennen 1810 riehunutta tuhoisaa kaupunkipaloa.
Viinilasin jalka ja muut lasilöydöt kertovat Pekkatorin asuinkorttelin olleen jo 1700-luvulla varakkaan porvarisväen asuttamaa aluetta. Metallisten koristehelojen valmistamiseen tehty kivinen valinmuotti kertoo puolestaan sen, että Raahessa on osattu valmistaa taidokkaita metalliesineitä jo satoja vuosia sitten.
Pekkatorin kaivausten kenttätyönjohtaja, tutkija Esa Mikkola Museoviraston Arkeologisista kenttäpalveluista pitää valinmuottia poikkeuksellisena löytönä.
"Tällainen käsityöläismateriaali kertoo paikallisesta valmistuksesta ja siitä, että kaikki ei ole ollut tuontitavaraa. Se on hyvin hauska tutkimustulos."
Pekkatorin alueella on sijainnut Raahen vanhimpaan asemakaavaan kuuluvia asuinkortteleita vuoden 1810 suurpaloon saakka. Jo viime kesän koekaivaukset antoivat olettaa, että Pekkatorin alueella on ennen suurpaloa asunut lähinnä kauppiaita, joiden vauraus käy ilmi löytöaineistosta. Kaivauksissa on löydetty muun muassa keraamisten tuontiastioiden kappaleita sekä viikunan ja viiniköynnöksen siemeniä.
Esa Mikkolan mukaan löydöt lisäävät tietoa kaupungin historiasta 1600- ja 1700-luvulla.
"Uutta tietoa ilmenee muun muassa kauppayhteyksistä, eli mistä päin maailmaa keraamisia astioita on tuotu Raaheen. Löydetyt rahat sekä runsas lasi- ja keramiikka-aineisto ovat hyvin tyypillisiä tälle seudulle ja vertautuvat hyvin Oulussa Lyseon lukion pihan kaivauksissa tehtyihin löytöihin. Raahessa näyttää kuitenkin olevan tiettyjä paikallisia piirteitä, joita ei ole aikaisemmin tullut vastaan."
Heinäkuun puolivälissä alkaneiden ja elokuun loppuun saakka kestävien kaivausten löytöjä Mikkola luonnehtii runsaiksi ja merkittäviksi. "Ihan komeat löydöt meillä on, tavaraa on löytynyt yllättävän paljon. Kaivausten tuloksilla on varmasti suurtakin paikallista merkitystä."
Maaperässä säilyneet kulttuurikerrokset eivät ole syvällä. Esa Mikkola kertoo suurimman osan Pekkatorin kulmapuistojen kaivauksista ulottuvan vain 30-70 senttimetrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Ainoastaan yhden kellarikuopan kohdalla kaivaukset ulottuvat lähes kahden metrin syvyyteen.
Yhteensä noin 600 neliömetrin kaivausalueelta on onnistuttu paikallistamaan ainakin neljä rakennuksen pohjaa.
"Esille on tullut rakennusten kivijalkoja, joissa huonejaot näkyvät kauniisti. Ilmeisesti kivijalkojen ja myös rakennusten vanhimmat osat ovat 1600-luvun puolivälistä, Raahen perustamisen ajalta. Raahe on ilmeisesti palanut myös 1720-luvulla, ja vanhoja kivijalkoja on käytetty hyväksi rakentamalla talot uudelleen samoille paikoille", Mikkola toteaa.
Osa kaivauksissa tehdyistä löydöistä on esillä Raahen Kruununmakasiini-museossa elokuun 27. päivään saakka.
"Siellä voi käydä katsomassa löytynyttä 1600- ja 1700-luvun esineistöä. Sirpaleitahan ne ovat, mutta kertovat kuitenkin millaista arki Raahessa on ollut", sanoo Mikkola.
Artikkelin lähde Kaleva