Kaato tuo ict-firmoja Ouluun

Pasi Klemettilä Kaleva
Oulu Oulusta alkunsa saanut Kaato-hanke yrittää houkutella ulkomaisia ict-alan yrityksiä perustamaan toimipisteitä Suomeen ja on alkanut saada ensimmäisiä tuloksia aikaan. Hanke toimii Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.
Oulussa on yksi Kaadon houkuttelema ulkomainen yritys avannut toimipisteen, mutta tämä yritys ei halua vielä nimeään julkisuuteen. Yrityksellä on jo parikymmentä työpaikkaa Oulussa.
Muitakin firmoja voi olla Ouluun tulossa. Neuvotteluissa on tälläkin hetkellä kymmenkunta yritystä eri puolilta maailmaa.
Pääkaupunkiseudulla on toistaiseksi julkistettu yhden yrityksen eli Fiksun tulleen sinne Kaato-hankkeen ansiosta.
Kaadon jo aiemmin kehitelty idea konkretisoitui Oulussa entisten nokialaisten voimin vuosi sitten. Ict-ala oli joutunut pahaan pyörteeseen. Nokialta vapautui paljon osaavaa väkeä, ja Ouluun haluttiin houkutella ulkomaisia yrityksiä näitä osaajia hyödyntämään.
Entiset nokialaiset johtajat toisaalta tunsivat paljon hyödyllisiä ihmisiä maailmalta, ja nämä kontaktit haluttiin hyödyntää firmojen houkuttelussa.
Konkreettista toimintaa alkoi syntyä tämän vuoden alussa, ja virallisesti Kaato alkoi toimia toukokuun alussa.
Kaato-yhteisö toimii Suomen tietoteollisuuden tuki ry:n sisällä, ja tämän ry:n toiminnanjohtajana on Arto Pussinen Oulusta.
Pussisen mielestä Oulun mahdollisuudet houkutella yrityksiä ovat erittäin hyvät.
"Satojen tai tuhansien työpaikkojen pikavoittoja ei tule, mutta kymmenien työpaikkojen kokoisia palasia saadaan varmaan tulemaan. Olen aika optimistinen."
Käytännössä kaatolaisten työ on neuvottelua ulkomaisten yritysten kanssa. Kohdealueena on ict-toimiala laajasti katsottuna, eli elektroniikka-alan, ohjelmistoteollisuuden ja puolijohdesuunnittelun piirissä toimivat yritykset.
"Me aloitamme toimintamme siitä, mihin yleiset invest in -toimijat lopettavat. Kaikki mukana olevat ovat ict-alan ammattilaisia. Osaamme puhua teknisesti tarkalla kielellä ict-asioista, asioiden sisällöstä", Pussinen sanoo.
Oulussa Kaato-hankkeessa on töissä noin kymmenen ihmistä kerrallaan, jotkut tekevät yhden päivän viikossa, jotkut puoli päivää. Muutamat ovat kokopäiväisesti töissä.
"Jos joku yritys suunnittelee Ouluun tulemista, henkilö voi tulla Kaatoon valmistelemaan sitä. Toivottavasti hän sitten työllistyy siihen yritykseen, joka tänne on tulossa", Pussinen sanoo.
Kaadon piirissä toimii koko maassa muutama henkilö päätoimisesti ja muuten yhteisössä on noin 150 ihmistä ajoittaisesti mukana, heistä suurin osa Oulussa. He ovat avainvaikuttajia, jotka tuovat oman osuutensa mukaan silloin, kun sitä tarvitaan.
"Yritysten päättäjät maailmalla ovat ihmisiä hekin. Jos olet aikaisemmin ollut tällaisen ihmisen kanssa tekemisissä, kyllä silloin on paljon todennäköisempää, että puheluun tai muuhun yhteydenottoon vastataan. Kyllä tällainen henkilökohtainen suhde on hyvin tehokas työkalu."
Nokialta lähteneiden osaamispohja ei pysy ajan tasalla ikuisesti. Pussisen mukaan paljon riippuu ihmisistä itsestään.
Jos osaajat ovat jääneet sohvan pohjalle lojumaan, ammattitaito happanee hyvin nopeasti. Jos he ovat itse aktivoituneet ja täydentäneet osaamistaan, tietotaito pysyy ajan tasalla hieman pitempään.
"Ihan selvästi tässä pitää vuoden tai kahden sisällä saada asioita aikaan, jotta osaaminen on kuranttia", Pussinen sanoo.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva