Artikkelin lähde Kaleva
Timo Myllykoski, Anu-Elina Ervasti Kaleva
Siikalatva Leinosen puusepänliikkeen tienviitta seisoo keskellä vettä. Mankilantieltä verstaalle haarautuva tie ja vieressä avautuvat pellot ovat veden alla. Myös Mankilantie näyttää päättyvän suureen järveen.
Elokuun tulvan koettelema Mankilan kylä Siikalatvan Rantsilassa jäi perjantaina veden saartamaksi.
Normaalisti Mankilaan pääsee kolmea eri reittiä; Rantsilan kirkonkylältä, Temmekseltä sekä Saarikoskelta. Perjantaina Mankilan ja Rantsilan välisestä Pasontiestä veden alla oli noin viiden kilometrin osuus, ja vettä oli tien päällä enimmillään lähes puolitoista metriä. Vesi katkaisi myös Mankilan ja Temmeksen välisen tien.
Viimeisenä vesi nousi Saarikoskelta tulevalle tielle, jonka kautta Mankilaan pääsi vielä maastoautolla, mutta ei enää henkilöautolla.
"Motissa ollaan. Jos olisin viikko sitten sanonut, että tulen soutuveneellä kotoa verstaalle töihin, niin minut olisi viety hoitoon", Esko Leinonen sanoo.
Kauempana veden keskellä nököttää nyrjähtänyt lato. Lato on pellolla, vaikka juuri nyt ei siltä näytä.
"Käytiin mittaamassa, paljonko pellolla on vettä. Kaatuneen ladon vieressä sitä oli 2,2 metriä", kertoo Leinonen.
Kesätulva on Esko Leinosen mielestä suorastaan käsittämätön. Suurin ero Mankilassa totuttuihin kevättulviin on siinä, kuinka nopealla vauhdilla vesimassa vyöryi pelloille ja teille.
"Se tuli ihan hetkessä. Vesi on likimain 30 senttiä korkeammalla kuin kevättulvan aikaan."
Velimies Sauli Leinonen on huomannut vettä olevan nyt sellaisissakin paikoissa, mihin se ei ole miesmuistiin noussut.
"Kaiken lisäksi tulvan ajankohta on nyt pahin mahdollinen. Sadonkorjuu lähestyy, mutta pahimmillaan joidenkin isäntien maista 80-90 prosenttia on veden alla", Sauli Leinonen sanoo.
Mankilassa ei uskalleta edes arvailla viljelijöille aiheutuvien tulvavahinkojen rahallista arvoa. Mittavat ne tulevat joka tapauksessa olemaan.
Mankilassa uskotaan, ja varsinkin toivotaan, että tulva näytti huippunsa perjantaina. Kylällä aiotaan pitää huoli siitä, että kesätulvan jälkipyykki ei jää pesemättä.
"Ympäristökeskuksen pitää tulla avoimesti tänne kertomaan, miksi näin pääsi käymään. Onko Mankilan kylästä tullut tulvantasausallas? Onko Uljuan altaan päätarkoitus unohdettu?"
Esko Leinonen kysyy.
Hänen mielestä on syytä kysyä myös sitä, onko ympäristökeskuksen arvio Uljuan altaan suhteen ollut ajan tasalla.
"Mikä oli altaan tila, kun kovat kesäsateet alkoivat? Oliko vedenpinnan korkeus siinä vaiheessa jo valmiiksi liian ylhäällä?"
Leinonen kritisoi voimakkaasti myös viranomaisten tilannetiedottamista kyläläisille.
Käytännössä sellaista ei ole edes ollut.
"Kylällä asuu muutamia päivittäisen kotihoidon tarpeessa olevia vanhuksia. Kotihoitajat eivät olisi päässeet vanhusten luo, jos kyläläiset eivät olisi järjestäneet heille maastoauto- ja venekyytiä. Tottakai kyydit järjestettiin, mutta voi kysyä, että onko se kyläläisten tehtävä, vai olisiko se ehkä jonkun muun tehtävä", Esko Leinonen sanoo.
Mankilassa veden vallassa on jo arviolta 3 500 hehtaaria.
"Vedensäännöstelyllä on tehty se, mitä voidaan tehdä, mutta eihän kapasiteetti millään riitä tällaisiin tulviin", valittelee rakennuttamispäällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.
Maanviljelijöille tulvista arvioidaan aiheutuvan miljoonien eurojen tappiot.
"Viljapelloilla satovahingot nousevat noin tuhanteen euroon hehtaaria kohti, ja perunapelloilla voidaan puhua lähemmäs viidestä tuhannesta. Myös maitotiloille voi tulla tappioita katkenneiden kulkuyhteyksien myötä", Utriainen kertoo.
Ely-keskus teki perjantaina lentotähystyksiä Kalajoella kartoittaakseen tulvatuhoalueita. Kartoitukset tulokset saadaan ensi viikolla.
Artikkelin lähde Kaleva