Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Oulu Kesällä 1589 Vienan Karjalaan satapäisen sotajoukkonsa kanssa ryöstöretken tehnyt ylikiiminkiläinen talonpoika Pekka Vesainen on kiistelty hahmo.
Hänestä on vuosisatojen ajan kerrottu tarinoita, jotka perustuvat enemmän kansan parissa syntyneeseen myyttiin kuin historian faktoihin.
Pekka Vesaisen legenda perustuu todelliseen historian henkilöön, mutta siinä on myös vaikutteita Raamatun ja antiikin ajan sankaritarinoista.
"Vesaisen sotaretkien jälkeisiin tarinoihin ei voida koskaan päästä käsiksi, koska niitä ei tallennettu", Oulun yliopiston historian yliopistonlehtori Kari Alenius kertoo.
Tarinoiden Vesainen oli viisas, voimakas, kaunis, solakka ja nopealiikkeinen. Hän oli oman aikansa supersankari.
"Hän peilasi myös oman aikansa kauneusihanteita", sotapropagandaa tutkinut Alenius sanoo.
Legenda on tutkijan mukaan saattanut rakentua useampien pärevalossa kerrottujen tarinoiden varaan.
Vesaisen syntymä- ja kuolinvuotta ei ole voitu todentaa, sillä kirkonkirjoja alettiin Suomessa järjestelmällisesti tallentaa vasta 1600-luvun lopulla.
"Veroluettelossa vuodelta 1589 mainitaan, että hän oli alkuperäiseltä nimeltään Petr Vesa."
Puolueettomia aikalaisten tekemiä merkintöjä suuresta pohjoissuomalaisesta sotapäälliköstä ei juuri löydy.
"Vesaisen tarinalla on haluttu korostaa pohjanmaalaista kotiseutuidentiteettiä. Se on historiallisesti epäuskottava mutta suullisessa kansanperinteessä hyvä juttu, jolla ihmiset ovat viihdyttäneet ja valistaneet toisiaan."
Legendan mukaan Vesainen selviää Utajärvelle hyökänneiden novgorodilaisten talonpoikien ryöstöretkestä jäätymällä pesusoikkoon samalla kun suurin osa kotikylän ihmisistä teurastataan kuoliaiksi.
Ihmepelastuminen lapsena on Aleniuksen mukaan tyypillistä sankaritarinoille kaikissa kulttuureissa.
"Sankarin elämään liittyy jo lapsuudesta asti jotain dramaattista ja jännittävää."
Myöhemmin Vesainen menettää perheensä, jopa kaksi kertaa.
"Yksi propagandan tekemisen periaatteista on lähteä liikkeellä tosiasioista. Niitä sopivasti muuntelemalla ja painottamalla saadaan kuva, joka on uskottava."
Ylikiimingin kylä oli vielä 1500-luvulla osa Ruotsia. Vienanmeren pohjukassa Murmanskin alueella sijaitseva Kantalahden kylä, jonne Vesainen todistettavasti ainoan ryöstöretkensä teki, kuului puolestaan Moskovan alaisuuteen.
Kahnaukset Karjalan ja nykyisen Pohjois-Pohjanmaan kylien kanssa syntyivät, kun savolaisia alettiin yli 600 vuotta sitten pakkoasuttaa Kainuuseen, vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispuolelle.
Toivo Hyyryläisen käsikirjoittama, Santeri Ivalon kirjaan pohjautuva Vesainen-näytelmä esitetään Yli-Iin Tulisijantiellä sijaitsevassa Vorellin liikuntahallissa huomenna sunnuntaina 26. elokuuta kello 17.
Artikkelin lähde Kaleva