Artikkelin lähde Kaleva
Antti Korhonen Kaleva
Oulu Geenitutkija, akateemikko Leena Palotie on kaikkien aikojen merkittävin pohjoissuomalainen. Hän voitti ylivoimaisesti Kalevan aiheesta järjestämän lukijaäänestyksen.
Palotie sai äänestyksessä yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kakkostilan jakaneet presidentit Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Kaikkien aikojen merkittävin pohjoissuomalainen -äänestykseen ei virrannut varsinaista äänivyöryä. Äänestyksessä annettiin sähköpostitse ja tekstiviestitse kaikkiaan 378 ääntä. Palotie sai niistä 113 ääntä, Kallio ja Ahtisaari jakoivat kakkostilan 45 äänellä.
Äänestyksessä sijat neljästä kuuteen menivät herätysliikkeen perustaja Lars Levi Laestadiukselle, runoilija Eino Leinolle sekä kirjailija Kalle Päätalolle.
Merkittävimmän pohjoissuomalaisen henkilön nimi julkistettiin SuurOulun messuilla Ouluhallissa lauantaina.
Helsingissä syntynyt Leena Palotie (o.s. Peltonen) (1952-2010) oli yksi maailman tunnetuimmista molekyyligeneetikoista.
Hän tutki monipuolisesti suomalaisten ainutlaatuista perimää ja onnistui ensimmäisenä selvittämään useiden perinnöllisten sairauksien geneettisen taustan.
Palotie hoiti useita merkittäviä tehtäviä kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuslaitoksissa, ja hän osasi kansantajuistaa tutkimustuloksiaan menestyksekkäästi.
Hän myös kasvatti uuden geenitutkijoiden sukupolven Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Palotie muutti viisivuotiaana perheensä mukana Ouluun. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Oulun yhteislyseossa 1971 vuoden parhaana ja alkoi seuraavana vuonna opiskella lääketiedettä Oulun yliopiston vastaperustetussa lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Neljän ja puolen vuoden opintojen jälkeen hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi.
Palotie toimi 1980-luvun alussa Oulun yliopistossa vs. apulaisprofessorina. Vuodesta 1991 Palotie toimi Kansanterveyslaitoksen molekyylibiologian tutkimusprofessorina, ja hänet nimitettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan professoriksi 1995.
Palotie sai 1980-luvulla kansainvälistäkin kuuluisuutta, kun hän selvitti Marfanin oireyhtymän lokuksen eli sijainnin tietyssä kromosomissa.
Toinen kansainvälisesti merkittävä geenilöydös on laktoosi-intoleranssia aiheuttava DNA-muunnos, jonka Palotien ryhmä tunnisti suomalaissuvuista. Löydöksen ansiosta laktoosi-intoleranssi voitiin todeta DNA-testeissä kaikkialla maailmassa. Palotien ryhmä tunnisti myös geenimuunnoksia, jotka liittyvät skitsofreniaan ja MS-tautiin.
Koska Palotie osasi esittää geneettiset tutkimustuloksensa selvällä ja ymmärrettävällä tavalla myös suurelle yleisölle, hänestä tuli sekä kotimaisten tiedotusvälineiden että kansainvälisen lehdistön merkittävä tietolähde.
Palotie julkaisi yli neljäsataa tutkimusta ja satakunta tutkimuskatsausta.
Hän osallistui aktiivisesti alansa tieteellisten yhdistysten toimintaan ja sai monia huomionosoituksia ja palkintoja. Lokakuussa 2009 hänet nimitettiin tieteen akateemikoksi.
Artikkelin lähde Kaleva