Marilynin karisma kiehtoo

Anssi Juntto
Oulu "Olen aina katsonut Marilyn Monroen silmiä. Hänen kasvoissaan on kaksi kiintopistettä, toinen on silmät ja toinen kauneuspilkku", oululainen AD Martti Dahlström toteaa.
Samaiset silmät saivat Dahlströmin aikanaan tarttumaan lyijykynään ja ikuistamaan paperille maailman kenties tunnetuimman elokuvatähden ja seksisymbolin kasvot. Yhtä lailla mainittu kauneuspilkku on keskeinen osa kuvaa.
Grafiikkatyön originaali ja siitä tehdyt kolme suurta värivedosta ovat esillä Dahlströmin Rakkaudesta Marilyniin -pienoisnäyttelyssä Pohjois-Pohjanmaan museossa. Muutoin näyttely koostuu korteista, kirjoista, tauluista ja erilaisista muistoesineistä, joita kaikkia koristavat Marilynin kuvat. Kaikessa tavallisuudessaan näyttelyn erikoisimpia esineitä ovat tiskirätti ja sukat.
"Niitä en ota käyttöön muuten kuin hätätilassa. Tähän saakka ei ole tarvinnut", Dahlström naurahtaa.
Näyttelyssä on esillä vain pieni osa Dahlströmin Marilyn-aiheisista esineistä. Osan tauluista hän on jättänyt koristamaan asuntonsa seiniä.
Samoin ystävien eri puolilta maailmaa lähettämiä postikortteja on näytillä vain muutamia.
"En viitsinyt ruveta tunkemaan tänne kaikkea. Ei määrä ratkaise, vaan laatu. Onpahan vähän erilaista rompetta", Dahlström kommentoi.
Dahlström korostaa, että Marilyn ei ole hänelle pakkomielle. Niin kuin ei Marilyn-aiheisten tavaroiden hankkiminenkaan.
"Kun liikkuu eri paikoissa, ja jos siellä sattuu jotain Marilyniä olemaan, se lähtee mukaan, ellei sitä jo itsellä ole. Mutta ei minulla ole sellaista pakkoa, että tuo ja tuo pitää saada. Minulta puuttuu edelleen Marilynin hahmoon tehty viskipullo. Jenkeistä sen olisi saanut, mutta se vain jäi."
Dahlström muistelee Marilyn-tavaroita alkaneen kertyä 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Sitä hän ei kuitenkaan osaa nimetä, mistä innostus Marilyniä kohtaan tarkkaan ottaen sai alkunsa.
"Voi kun tietäisin. En ole koskaan pitänyt Marilyniä seksisymbolina tai pin up -tyttönä. Hänessä oli jotain sellaista, mitä muilta puuttuu. Onko se sitten karismaa vai mitä", hän sanoo.
Vuosien varrella Dahlström on lukenut paljon Marilyniä käsitteleviä kirjoja, ja vielä enemmän hän on katsellut teosten kuvia.
Kirjojen, elokuvien ja dokumenttien perusteella hän on oppinut tuntemaan Marilynin varsin hyvin.
"Kun olen perehtynyt hänen menneisyyteensä ja kaikkeen siihen suosioon ja glamouriin, minulle on tullut tunne, että hän oli loppuun saakka haavoittuvainen pikkutyttö. Se ilmeisesti juonsi juurensa hänen lapsuudestaan, joka oli hyvin onneton."
Yhtä lailla Dahlströmillä on oma näkemyksensä siitä, mitä 5. elokuuta 1962 tapahtui.
"Marilyn lähti kesken kaiken. Hän oli kuollessaan vasta 36-vuotias. En tiedä, oliko se itsemurha vai ei. Minun mielestäni ei ollut, ja moni muukin ajattelee samalla tavalla. Mutta se, kävikö joku auttamassa häntä siinä, tuskin selviää koskaan."
Martti Dahlströmin Rakkaudesta Marilyniin -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museon infotilassa 2. syyskuuta saakka.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva