Artikkelin lähde Kaleva
Anna Ylimaunu Kaleva
Tyrnävä Aika ei käynyt pitkäksi Tyrnävän ensimmäisillä kotiseutupäivillä, joita vietettiin kotiseututalon pihapiirissä sunnuntaina. Tarjolla oli rennon yhdessäolon lisäksi pitsinnypläystä, tuohitöitä, ratsastusta, rieskaa, saappaanheittoa ja kotieläimiä.
Tyrnävän perinnepäivien takana ovat kunnan kulttuuritoimi, kotiseutuyhdistys ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivän ohjelma oli rakennettu erityisesti lapsia ajatellen.
"Tahdoimme tarjota tekemistä koko perheelle. Maaseudullakaan kaikilla lapsilla ei välttämättä ole mahdollisuutta nähdä ja kokea maalaiselämää kotieläimineen", Tyrnävän kirjasto- ja kulttuurijohtaja Arja Pullinen kertoo.
Kymmenvuotias Enni Saarela nakkasi ensiyrittämällä itsensä saappaanheittokisan johtoon.
"Harrastan pesäpalloa, joten heittäminen on minulle helppoa", Saarela selitti menestystään.
Myös Tyrnävän kunnanjohtaja Tuomas Lohi uskaltautui mukaan saappaanheittokisaan.
"Vähän onnettomasti meni, kun en tunne kumisaappaan liito-ominaisuuksia kovin hyvin. Onneksi vaimo johtaa naisten sarjaa", Lohi selitti.
Lohen mukaan Tyrnävän kotiseutupäivien kaltaisten kylätapahtumien merkitys vain kasvaa, kun kuntakenttä uudistuu. Vaikka kunnan rajat muuttuisivat, kotiseutu ei katoa minnekään. Lohen mukaan on tärkeää, että ihminen voi tuntea olevansa jostain kotoisin.
"Täällä ikääntynyt polvi kohtaa nuorison. Vieraspaikkakuntalaisille tällainen perinnepäivä avaa hyvin kunnan maalaismaista fiilistä", Lohi kertoo.
Tyrnäväläisille kotiseutupäivät ovat ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Paikkakuntalaiset Leino ja Liisa Suorsa sekä Erkki Latvanlehto iloitsivat, kun Tihisen pirtin parkkipaikka kävi pieneksi kotiseutupäivien osoittauduttua yleisömenestykseksi.
"Täällä näkee tuttuja. Ja mikä tärkeintä, saa lettuja", Latvanlehto nauraa.
Pytinkitien päässä seisova kotiseututalo on sijainnut alun perin Ängeslevän Ylipäässä.
Talo on Tyrnävältä lähtöisin olevan runoilija Väinö Kirstinän kotitalo. "Olen käynyt tässä pirtissä ensimmäisen kerran alta kymmenvuotiaana", Leino Suorsa muistelee.
Kotiseutupäivien suosituimpia vieraita olivat suomenhevoset Emma ja Silviira. Seitsemänvuotiasta Antti Arffmania ratsastaminen jännitti pojan omien sanojen mukaan "aivan pikkuisen".
Tyrnäväläinen tokaluokkalainen ei halua muuttaa millään hinnalla maaseudulta kaupunkiin.
"Tyrnävä on ihanan rauhallinen maa. Oulussa on ihan liikaa risteyksiä", Arffman tuumii.
Ylivoimaisesti hauskinta kotiseutupäivillä oli Antin mielestä pikkuinen vauvapossu, jota sai silittää.
Kaisa Lampela, 7, ja Nelli Käpynen, 10, taas pitävät eniten hevosista, koska niiden selässä hölskyy hauskasti.
"Mentäisiinkö ratsastamaan vielä kerran?" Nelli kysyy. "Mennään. Heti kun ollaan syöty nämä makkarat", Kaisa kuittaa.
Artikkelin lähde Kaleva