"Näin tehtäväkseni ensisijaisesti järjestökentän rauhoittamisen
Hän sanoo vieneensä politiikan sisältöä aiempaa realistisempaan, päivän politiikan suuntaan ja yhtenäistäneensä hajanaista puoluetta.
"Organisaatio ei ole kunnossa, vaan siinä on vielä paljon tekemistä. Porukka on kuitenkin nyt yhtenäisempää kuin koskaan vasemmistoliiton aikana. Sen minä puheenjohtajana pystyin tekemään."
Kampittajilleen Korhonen toivottaa samanlaista aktiivisuutta politiikan saralla kuin siinä urakassa, jonka he tekivät Korhosen vaihtamiseksi nykyiseen puheenjohtajaan,
"He ovat saavuttaneet tavoitteensa ja ovat varmaan onnellisia. Ei minullakaan hirveän huono olo ole", Korhonen naurahtaa.
"Eroni oli pintakuohua, yksittäistapaus, joka liittyi minuun persoonana. Tosiasiallinen tilanne on paljon parempi. Meidän puoluehallituksemme, -valtuustomme ja eduskuntaryhmämme ovat kaikki pystyneet tekemään yhtenäiset poliittiset linjaukset. Olennaista on, että päättävät elimet ovat toimintakykyisiä. Sisäinen riitely on tuhon tie, mutta nyt järjestössämme ei ole mitään osapuolijakoon viittaavaakaan", Korhonen puolustaa.
Politiikan sisällössä puolueella on paljon tekemistä. Korhonen väittää, että 70-80 prosenttia kansalaisista on samaa mieltä vasemmistoliiton poliittisen ohjelman linjausten kanssa.
"Kysymys kuuluu, miksi me emme pysty kertomaan näille ihmisille, mihin me haluamme yhteiskuntaa viedä. Sen ratkaiseminen onkin kolmas painopiste, johon puoluetta viedään. Lisäksi puolueella on oltava useammat kasvot kuin pelkkä puheenjohtaja. Minä koetin järjestelmällisesti viedä vasemmistoliittoa siihen suuntaan."
Henkilön kautta voidaan kerätä irtopisteitä epäjumaluuteen asti. Korhosen mielestä puolueessa puheenjohtajan asema väistämättä heilahtelee.
"Niin asian täytyy ollakin. Puheenjohtajien pitää mennä ja tulla, eikä liike voi jämähtää heihin. Omaa asemaansa pönkittääkseen puheenjohtaja joutuu ajamaan itsensä niin vahvoihin asemiin, että koko homma laskee tai nousee hänen kauttaan. Se on vaarallinen kehitys, joka pitäisi pystyä purkamaan."
Kuinka suuren vallan niin sanotut änkyräkommunistit saavat tuoreen puheenjohtajan Arhinmäen johtamassa vasemmistoliitossa? Asia ratkaistaan ensi kesän puoluekokouksessa. Korhonen huomauttaa, ettei puoluevaltuustossa ole oikeastaan vanhaa kaartia, vaan valtuusto on yksi nuorimmista.
"Puoluehallituksen ja valtuuston pitää ottaa vahva kehittämisen rooli. Eduskuntaryhmän pitää toteuttaa puolueen johtavien elinten määräämää marssijärjestystä. Ei niin, että eduskuntaryhmä johtaa puoluetta."
"Meidän pitää löytää siihen lääkkeet. Jos minulla olisi ne lääkkeet, olisin käyttänyt ne. Meillä kärjekkäät puheet leimataan populismiksi helpommin kuin monissa muissa maissa."
Korhonen antaa tunnustusta keskustalle ja erityisesti
Demarien tehottomaksi moitittua oppositiopolitiikkaa Korhonen selittää sillä, että pitkän hallitusputken jälkeen puolue on vasta nyt alkanut vähitellen oppia sitä.
"He ovat sisäistäneet itsensä valtionhoitajapuolueeksi, koska olivat sitä niin pitkään olleet. Toinen ongelma on, että heidän sisältään löytyy niin paljon erilaisia näkemyksiä: iso osa demareista kannattaa hallituksen harjoittamaa politiikkaa. Siitä on vaikea repiä oppositiopolitiikkaa siten, että omat joukot eivät menisi hajalle."
Lisäksi demarit Korhosen mukaan pelaavat peliä ja miettivät koko ajan, mikä isoista puolueista on seuraava hallituskumppani. "Politiikasta tulee helposti epäuskottavaa ja hampaatonta, kun taktikoi tuollaista oppositiossa. Onhan demareiden politiikka vähän alkanut nyt kirkastua."
"Voisi olla vaikeaa sovittaa yhteen vihreiden nykyasenteita vasemmistoliittymään. Vihreät on koko ajan selvästi ollut oikeistopuolue, vaikka ihmisillä on sellainen kummallinen käsitys, että se olisi jotenkin vasemmalla. Heidän harjoittamansa sisältöpolitiikka on aivan selvästi oikealla, eikä se ole syntynyt sattumalta. Kuntatasolla he ohittavat välillä kokoomuksenkin oikeistolaisuudessaan, esimerkiksi Helsingissä."
Hän naureskelee, että vihreät alkaa olla uusi RKP: Mitä tahansa politiikkaa nykyinen hallitus tekeekin, vihreille sopii kaikki. Joustokykyä löytyy joka suuntaan, kunhan hallituspaikka vain säilyy.
"Voimasta tietysti on viime kädessä kyse. Tällä hetkellä ikävä kyllä näyttää siltä, että paljon pitää puolessatoista vuodessa tapahtua punavihreän hallituksen syntymiseksi. Ei se kovin todennäköiseltä nyt tunnu."
Jos kuitenkin vasemmistoliitto pääsee ensi vaalien jälkeen kolkuttelemaan hallituksen ovia, demareiden pitää pärjätä myös. Keskusta ei ole nykyään yhtä läheinen yhteistyökumppani vasemmistoliitolle kuin ennen.
"Keskustalla ei ole enää alkiolaisuutta kuin ripaus juhlapuheissa. Aluekehittämisessä ja kuntapolitiikassa on aivan sama, onko siellä keskusta vai kokoomus. Välillä tuntuu, että kokoomuksen kanssa on helpompi löytää ratkaisuja kuin keskustan kanssa."
"Voihan se olla myös pari piirua vasempaan, mutta kannatta muistaa, että piiru on melko pieni. Jos kompassikehä jaetaan 360 asteeseen, parilla piirulla ei mennä kovin kauas."
Vasemmistoliiton kannatus laski kunnallisvaaleissa vihreiden alle ja eurovaaleissa jo perussuomalaiset menivät edelle. Lamasta ja oppositioasemasta huolimatta lukemat ovat pysytelleet matalina.
"Koko vasemmistolaisen työväenliikkeen iso päämäärä on nyt hukassa. Forssan puoluekokouksessa 1903 lähdettiin tavoittelemaan viisipäiväistä työviikkoa ja kahdeksan tunnin työpäivää. Ne saavutettiin, eikä sen jälkeen yhteisiä tavoitteita ole kyetty rakentamaan uudestaan. Sanoin muutama vuosi sitten eräässä isossa puheessa, että vasemmisto pitäisi koota uudelleen ja tehdä yhdessä Forssan tapainen ohjelmakokonaisuus."
Heti perään Korhonen myöntää, että hanke olisi vaikea, miltei mahdoton. Ongelma on koko maailman vasemmiston yhteinen.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>