EU-komission heinäkuussa tekemä uusi esitys tuen jakoperusteista antaa Suomelle enemmän joustovaraa kuin mitä hallitus viime talvena edes vaati.
Käytännössä lisäjousto merkitsee myös sitä, että Oulun seutu ei joudu valkoiseksi läiskäksi tukikartalla, vaan Pohjois-Pohjanmaakin pysyy yhtenäisenä tukialueena.
"On aika vaikea nähdä, että tuen piiriin hyväksyttävän alueen sisältä otettaisiin alueita pois. En usko, että se on poliittisesti mahdollista", sanoo osastopäällikkö
Alue- ja kuntaministeri
Jos se hyväksytään, lopputulos on valtiosihteeri Mykkäsen mukaan suunnilleen puolivälin kompromissi komission aikaisemmasta esityksestä ja Suomen vaatimista joustoista.
Suomi vaati aiemmin viiden prosentin joustovaraa tuen myöntämisperusteina käytettäviin väestöpohjiin. Komissio esittää nyt kymmentä prosenttia.
Joustovaraiset lisäalueet päätetään kansallisesti. Valtiosihteeri Mykkäsen mukaan jakokartta tehdään sisäministeriössä vasta sen jälkeen, kun komission uusittu esitys on hyväksytty. Viime kädessä tukikartasta päättää valtioneuvosto.
Syyskuun puolivälissä on Brysselissä asiaa koskeva virkamieskokous, jossa tuen ehtojen odotetaan tarkentuvan. Kartan lopullinen valmistuminen jää kuitenkin loppuvuoteen.
Oulun seutu sisältyi myös komission alkuperäisesityksessä tukialueeseen. Hallitus halusi kuitenkin vaihtaa vauraimpia alueita kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
Asiasta nousi melkoinen poliittinen häly pohjoisessa, koska käytännössä vaihto olisi koskenut Oulun seutua. Se ei tällä hetkellä ole tukikartalla.
Lisäjouston seurauksena sekä Oulun seutu että kauppa- ja teollisuusministeri
Senkin jälkeen mukaan voidaan ottaa muita alueita. Kymmenen prosentin jousto tarkoittaa 500 000 hengen väestönpohjan lisävaraa. Sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä että sisäministeriöstä todetaan virkamiestasolta, että komission uusi esitys on väestöpohjaltaan suhteellisen edullinen Suomelle.
Nykytasoon verrattuna tukialue kuitenkin pienenee seitsemällä prosentilla.
Vaikka investointituissa on rahallisesti kyse huomattavasti pienemmistä summista kuin EU:n rakennerahastosta saatavissa varoissa, on tuella pohjoisessa iso merkitys.
Suomi lähtee yhä tiukasti siitä, että tulevalla rakennerahastokaudella Pohjois-Suomi pysyy yhtenäisenä rakennerahaston piirissä.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>