"Kun tulin Vaasasta Ouluun junalla, samassa vaunussa istui yliopiston ensimmäisiä opiskelijoita", Vaasan kosmetologikoulun opettajan paikalta johtajattareksi Ouluun vaihtanut Appelgren kertoo.
Kaupungissa ei 45 vuotta sitten ollut sen kummempia kauneushoitoloita. Ainoa vastaava oli kiertävä jalkojenhoitaja, joten työsarkaa riitti.
"Alussa oululaiset olettivat, että kosmetologikoulussa opetetaan vain meikkaamaan ja ehostamaan kasvoja. Saimme käsitykset oikaistuksi antamalla esimerkiksi Oulu-yhtiön tehtaantytöille ilmaisia hoitoja", Appelgren hymyilee.
Pohjois-pohjanmaalainen kaupunki otti nopeasti kosmetologien palvelut omikseen ja asiakaskunta kasvoi. Koulutukseenkin oli tulijoita pitkässä jonossa.
Soft laserin tulo 1980-luvulla oli mullistavaa aikaa. Sitä seuraavien vuosikymmenten aikana teknologia on rynnistänyt kauneudenhoitoonkin ja tätä nykyä vipstaakeleita tulee sitä tahtia, että alaa aktiivisesti seuraavankin on vaikea pysyä perässä.
Paitsi välineet, myös kosmetologien työasu on muuttunut. Appelgrenin mukaan ensimmäisten 10-15 vuoden ajan kosmetologeilla oli hiuksia suojaava huntu, jota he käyttivät töissäänkin.
"Hieman sääli, että hunnusta on luovuttu, sillä on kauniin näköistä kun hiukset ovat siististi niskassa, eivätkä hapsota miten sattuu", Appelgren tuumaa.
Myös kauneudenhoitoalan perustutkinnon "kosmetologin" näyttötutkinnon suorittaminen entisen diplomikosmetologin papereiden sijaan on uutta. Näyttötutkintomestarin järjestämä näyttötutkinto on viisipäiväinen, jonka aikana opiskelijan työtä arvioi ulkopuolinen ammattiopettaja, työnantaja ja työntekijä.
"Olemme ensimmäisiä kouluja, jotka saivat opetushallituksen auditoiman näyttötutkinto-oikeuden. Nytkään sitä ei ole kaikilla yksityisillä tai julkisillakaan kouluilla", kertoo Appelgren, josta tuli näyttötutkintomestari ensimmäisten joukossa Suomessa.
Koulussa voi suorittaa myös kansainvälisenä International Aestheticiennes -tutkinnon, jolloin tutkinnon arvioijat lähetetään järjestön päämajasta Englannista. Sen suorittamisen jälkeen oppilas voi työskennellä suoraan 60:ssä eri maassa. Tutkinto suorittanut jatkokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Se tie johtaa yleensä ammattiopettajaksi.
"Nyt kansainvälinen tutkinto ei ole niin suosittu, sillä pelkän näyttötutkinnon perusteella voi työskennellä jo kaikissa EU-maissa", Appelgren toteaa.
Muutaman tuhannen kosmetologioppilaan joukosta on riittänyt myös maailmalle lähteneitä. Eräs nainen oli lähtenyt Yhdysvaltoihin lähes Hollywood-tason maskeeraajaksi, toisen Floridan hoitolaan Appelgren on käynyt itse tutustumassa. Myös Euroopan maista löytyy useampia Oulun kosmetologikoulun kasvatteja.
Vähän aikaa sitten johtajattaren ovesta tupsahti uusi yllätys: "Tämä entinen oppilaani kertoi omistavansa hoitolan Singaporessa".
Kauemmas ei juuri pääsekään.
Oulun kosmetologikoulu rinnastettiin julkisen valvonnan alaisiin opinahjoihin vuonna 1994, josta lähtien opiskelijat saivat oikeuden opintotukeen, -lainaan ja asumislisään. Sitä ennen koulutus maksettiin joko säästelyllä, lainatulla tai vanhempien rahalla.
"Päätin kuitenkin, että Oulu on se paikka, jossa haluan kouluni olevan. Ja täällä se on pysynyt."
Etukäteen johtajatarta peloteltiin paljasjalkaisten oululaisten nuivalla suhtautumisella tullista tulleisiin, mutta hän sai usean paljasjalkaisen tuen eikä sopeutumista ole häirinnyt mikään.
Vuosikymmenten varrella Appelgren on seurannut aitiopaikalta oululaisten huolenpitoa itsestään, ja ne asiat ovat hyvissä kantimissa. Nykyään ihmisiä kiinnostaa oma hyvinvointi.
Tämä näkyy myös kosmetologikoulun yhteydessä olevan kauneushoitolan asiakaskunnassa, jossa on naisten lisäksi myös kaiken ikäisiä miehiä.
Ihmiset ovat ryhtyneet kiinnittämään huomiota itseensä erityisesti lamavuosien jälkeen, joita ennen kahmittiin itselle vain materiaa."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>