Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokkalaiset esittävät
Musikaalinen seikkailumatka on haaste. Kyseessä on tiettävästi Suomessa ensimmäinen sinfoniaorkesterin kanssa toteutettava musiikkiprojekti, jossa lapset ovat keskeisissä rooleissa.
Sinfoniaa heille on sävelletty ennenkin, tosin vähänlaisesti, mutta nyt tarjolla on tilaisuus siirtyä katsomosta lavalle, yleisöstä esiintyjäksi.
Idea alkoi kehittyä, kun kaupunginorkesteri osoittautui ajatukselle myötämieliseksi ja Teuvo Pakkalan koulu ilmaisi kiinnostuksensa osallistua projektiin. Rasinkangasta houkutti erityisesti mahdollisuus luoda lisää lauluja lapsille.
"Musiikintekijänä on melkoinen kokemus kuulla omaa tuotantoaan suuren kuoron ja orkesterin esittämänä. Saattaa siinä ensi-illassa tulla tippa silmäkulmaan."
"Lastenmusiikkia on sovitettu sinfoniaorkesterille vain vähän. Materiaalista, erityisesti juuri lauluista, on pula, joten työlle oli selvä tilaus."
Rasinkankaan sävellykset ovat Petri Juutilaisen sovittamia.
Vajaan tunnin mittaisen esityksen laulujen taustalla on löyhä juoni täydentämässä tarinaa.
Entisenä rehtorina Konola ei ole malttanut olla ujuttamatta tekstiin opetuksellista ainesta. Juoni kiertää ja nimeää Islannin tulivuoret, intiaanien ratsut ja Rion eläinkarnevaalien ihmeet.
Syvempiäkin merkityksiä tarjotaan, joskin kevyesti ja tyrkyttämättä.
"Tarinan loppu on luonnollisesti onnellinen ja viimeksi kajautetaan Rasinkankaan Ystävyyden laulu", Konola kertoo.
Itse hän esiintyy solistina Jussi Rasinkankaan säveltämässä ja
Akselia ei juuri jännitä.
"Olen ollut lavalla ennenkin. Kotona koko perhe soittaa ja laulaa. Harjoittelukin on ihan kivaa - saahan silloin olla poissa tavallisilta koulutunneilta", poika velmuilee.
Mikäpä on esittäessä laadukasta musiikkia.
"Lastenmusiikki tuntuu nykyään usein olevan sitä, että vedetään nallepuku päälle ja pompitaan. Toiminnallisuus ja rumpukomppi nousevat tärkeimmiksi asioiksi. Tämä ei ole huono asia, mutta Fröbelin Palikoiden ja Kengurumeiningin rinnalla olisi tilaa myös toisenlaiselle musiikille", tekijätiimi pohtii.
Lapsille säveltäminen on Rasinkankaalle haaste:
"Kielen on kuljettava, melodian tartuttava ja tekniikan toimittava. Olisi hyvä, että kappaleella olisi kerrottavanaan jokin tarina. Harva laulu syntyy tuosta vain. Vasta pitkän puurtamisen ja muokkaamisen jälkeen yhtäkkiä huomaa, että ’siinä se nyt on’."
"Enää ei täydy pyydellä anteeksi, että ollaan Oulusta", tiimi toteaa tyytyväisenä.
"Täällä tehdään hyvää lastenmusiikkia, joka tunnetaan kauempanakin - Oulusta puhutaan nykyään jopa lastenmusiikin keskuksena. Siinä on jotakin samaa kuin Kärppien menestyksessä; on kutkuttavaa, kun kotikaupungin imago nousee."
Tavoitteena on, että Lentävä matto matkaisi esiintymään kauemmaskin.
Ensin siipien kantavuutta kokeillaan neljässä konsertissa Madetojan salissa.
Lentävä matto -lastenkonsertin esitykset Oulun musiikkikeskuksen Madetojan salissa 4.-6.9.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>