Pitäjäneuvos Erkki Kerttula johdattaa vieraat punaiseen aittaan, omaan kotiseutumuseoonsa, jonka hän leikillään sanoo olevan "vähän kuin Moskovan arkisto".

Aitta on täynnä kunnianosoituksia, lehtileikkeitä, viirejä ja kaikenlaista tavaraa, joka kertoo Suomen, Kempeleen, työväenliikkeen ja Kerttulan omastakin historiasta.

Ensimmäiseksi Erkki Kerttula vetää auki laatikon, johon on kerätty vanhoja tupakka-askeja. Kerttula nostaa laatikosta esille Limingan erikoisen, vanhan tupakkapakkauksen, josta saisi vielä sätkän käärittyä, ellei tupakka olisi vuosien mittaan päässyt kuivumaan.

Tupakka-askien jälkeen Kerttula näyttää tulitikkuetikettien kokoelmansa. Kokoelmassa on tuhansia etikettejä, vanhimmat niistä 1930-luvun pulavuosilta.

Aitan seinillä on kehystettyinä Erkki Kerttulan saamia kunnianosoituksia. Pitkän liudan helminä ovat pitäjäneuvoksen arvonimi, Kuntaliiton kultainen kunniamerkki ja Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali.

Aitan esineet kertovat Erkki Kerttulan viisikymmentä vuotta kestäneestä työstä Kempeleen kunnanvaltuustossa. Puolen vuosisadan mittainen urakka koostuu 14 vaalikaudesta. Yhtä pitkään toimineita kunnallispolitiikan vaikuttajia ei maasta monta löydy.

Erkki Kerttula kertoo, että halu vaikuttaa heräsi jatkosodan jälkeen. Vielä silloin tie kunnallispolitiikkaan ei avautunut, koska ikää ei ollut tarpeeksi.

"Nyt kelpaa, kun on 18-vuotias. Silloin piti olla 24 vuotta ja vasta 21-vuotiaana sai äänestää"; Kerttula muistelee. "Oli pettymys, kun ei päässyt valtuustoon, vaikka miesten hommiin jo kelpasi."

Vuoden 1947 vaaleissa ikää oli jo tarpeeksi ja Erkki Kerttula pääsi valtuustoon Pienviljelijäin ja työläisten kansandemokraattisen vaaliliiton listalta. SKDL oli silloin voimissaan Kempeleessäkin ja samalta listalta valtuustoon valittiin myös Erkki Kerttulan isä ja appiukko.

SKDL:n hiipumisen jälkeen Kerttula jatkoi poliittista toimintaa vasemmistoliiton riveissä.

Valtuustouransa aikana Erkki Kerttula on saanut aitiopaikalta seurata Kempeleen kasvamista. "Kehitys on ollut valtavaa", Kerttula luonnehtii."Silloin oli noin 2 500 ihmistä. Nyt Kempeleessä on jo yli 13 000 asukasta."

Kunnanvaltuustossa on Kerttulan aikana tehty hyviä ja huonoja päätöksiä. Vaikeimmaksi asiaksi pitäjäneuvos mainitsee viimeisenä valtuustokautena tehdyn hallinnon uudistamisen.

"Se oli katkera pala, kun toimikuntien määrä tiputettiin kolmeen. Siinä palataan toissavuosisadalle."

Valtuutettuna toimimisen lisäksi Erkki Kerttula on tehnyt pitkän päivätyön uunimuurarina. Leipätyöstä kertoo Kerttulan kotitalolle vievän tien nimi, Uunintekijäntie.

Ura muurarina oli yhtä tuottelias kuin kunnallispolitiikassa. Muistikirjaan Kerttula on merkinnyt tarkat tiedot parista tuhannesta uunista, takasta ja tulisijasta, jotka hän on itse tehnyt.

Muurarin hommat taakse jättänyt Erkki Kerttula luopui kunnallispolitiikasta muutama vuosi sitten. Kannatusta jatkamiseen olisi Kempeleestä varmasti löytynyt edelleenkin.

Kerttula ei kuitenkaan ole kokonaan luopunut asioiden parantamisesta. Nykyään hän vaikuttaa asioihin eläkeläisten ja veteraanien toiminnassa.

Pasi Valtanen