Aivan yhtä reteeseen tunnelmaan kuin Frederik ei Madetojan salilla päästy.
Eräs paatunut jazzin kuluttaja totesi puoliajalla, että tarjolla on melko Mantovania. Toteamus johtui siitä, että lavalta löytyi varsinainen kokoonpanojen summa ja viulujen kuorrutus
Sinänsä puhkikuultuihin sävelmiin oli Heinilä saanut loihdittua tenhoavaa kauneutta. Sävelet olivat selkeitä ja kokonaisuudet helposti havaittavissa, vaikka suuren orkesterin pienet liikut pitivätkin kappaleita jatkuvassa liikkeessä. Siitä huolimatta, että Heinilän työkaluna on iso orkesteri, hän käsittelee sitä kompaktina kokonaisuutena, joka ei leviä käsiin.
Illan laulusolisti oli
Ehkäpä siksi yllättävän suuri osa illan ohjelmistosta oli bossa novaa. Tuo tyylilaji kun sopi Iivanaiselle mitä parhaiten. Siinä hänen intiimi herkkyytensä pääsi esiin oikeassa ympäristössään, ystävien tukemana ja yleisön suojissa.
Solistisena selkärankana konsertissa oli
Jukka Perko tuntuu tätä nykyä tykästyneen viuluihin, isoihin orkestereihin ja seesteisyyteen. Konsertti oli loogista jatkoa hänen Kaanaanmaa-levynsä säveliin.
Trio Sarkkinen (kontrabasso), Räsänen (rummut) ja Nurmela (piano) oli näkymätön työmyyrä, joka pani taustalla esityksiin oman jazzin puumerkkinsä.
Sieltä tulivat ne tarvittavat vapaaheitot: rumpujen iskut, pianon kommentit ja kontrabasson miettivät sävelet muuten niin rakenteelliseen kokonaisuuteen.
Jos lähti kuuntelemaan hillitöntä revitystä, niin oli. Jos taas on taipuvainen tunnelmointiin ja pitää myös bossa novan hunajaisesta alakuloisuudesta, oli ilta hienovaraisen nautinnollinen.
Ehkä konserttia voisi tarkastella myös vertauskuvana. Jazz 20 ry on kolmikymppinen, joka on varmasti elänyt välillä rankkojakin rilluvuosia. Se on myös ottanut riskejä, välillä voittaen välillä häviten. Takana on elettyä elämää.
Konsertti toi esille melkein hartaan seestyneen kokonaisuuden. Ikään kuin nyt seisoisi kukkulalla ja tekisi sovintoa menneitten ja tulevien kanssa.
Jazz 20 ry teki konsertissa sitä mitä on tottunut tekemään. Yhdistelemään palasia toisiinsa niin, että ne toimivat.
Lopputulos voi olla osin sievistelyä ja ajan kultaamaa muistelua, mutta se on ennen kaikkea kovaa työtä jazzin parissa niin hyvinä kuin huonoinakin vuosina.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>