Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman Kaleva
Hailuoto Samaan aikaan kun hailuotolainen maanviljelijä pyörii traktorillaan kyntöhommissa, häärii Marjaniemen entisen luotsirakennuksen ylimmässä kerroksessa saksalainen äänitaiteilija Carsten Stabenow.
Taiteilijan käsissä vanhat hirret heräävät eloon, tuuli alkaa muodostaa ääntä. Huoneen poikki viritetyt kielet muistuttavat samasta ideasta kuin kitarassa. Koskeakin saa.
Tänään perjantaina on hänen työpajansa tulosten avajaiset. "On aina erittäin haastavaa tehdä jotain uutta. Sen onnistumisesta ei ole takeita, mutta otan mieluummin riskejä kuin teen jotain helppoa ja turvallista. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista", sanoo berliiniläinen taiteilija.
Tästä eteenpäin Stabenowin äänihuoneen toimintaa voivat käydä muutkin kuuntelemassa.
Torstaina iltapäivällä pidettävät avajaiset liittyvät eilen Hailuodossa alkaneeseen Erämaa-konferenssiin, alanimenään Wind as Context. Kunnanjohtajakin, Ari Nurkkala, tulee pitämään avajaispuheen. Ääni-installaatio on paikoillaan kokonaisen vuoden.
"Vastaanotto täällä Hailuodossa on ollut ihanaa. Niin tavalliset kuin kunnanihmisetkin ovat lähteneet heti mukaan", sanoo saksalainen äänitaiteilija Antye Greie, jonka idea koko Erämaa-konferenssi on.
"Itseasiassa kunnanjohtaja esitteli joskus minulle tuon tilan ja tarjosi sitä käyttöömme. Hän oli kaavaillut siitä toimistotilaa, onhan alakerrassa Marjaniemen Info-pistekin. Sanoin heti, että ei ei ei. Se on niin hieno huone, että keksimme sille kyllä jotain ihan muuta kuin toimistokäyttöä!"
"Olen niin ylpeä Carstenin aikaansaannoksesta!"
Konferenssi on osa suurempaa suunnitelmaa. Greie polkaisi alkuvuodesta käyntiin Hailuotoon Hai Art -projektin, sai sille kaksivuotisen rahoituksen, ja työllistää nyt itsensä osa-aikaisena työntekijänä ja sai myös projektiassistentikseen oululais-hailuotolaisen Nella Nikkilän.
"Pitkällä tähtäimellä katselen Hailuotoa rakentavalla ja suojelevalla tavalla. Toivon, ettei kaikki kehitys tai muutos aiheuttaisi tuhoa. En näe välttämättä, että lisäteiden, talojen, hotellien tai turismin rakentaminen tänne olisi saaren tulevaisuuden kannalta se järkevin vaihtoehto", sanoo Greie.
Hänen kanssaan samaa mieltä on hänen miehensä, pateniemeläislähtöinen elektronisen musiikin artisti, Sasu Ripatti, joka keikkailee ympäri maailmaa, nykyisin Hailuodosta käsin. Pariskunta muutti saarelle Berliinistä vuonna 2008.
"Onhan se selvää, että jos tätä saarta ei kehitetä ilman laajempaa näkemystä, se saattaa menettää lopulta mielenkiintonsa ja vetovoimansa kokonaan", Ripatti sanoo.
Antye Greien Hai Art -projekti on juuri tätä. "Haluan näyttää, että on toinenkin tie. Että saari voidaan pitää elävänä esimerkiksi taiteen avulla. Haluan tutkia, miten voisimme luoda Hailuotoon uutta taide-elinkeinoa ja miettiä, miten sillä voisi tehdä rahaa. Vaikka olen taiteilija, tiedän ettei ilman bisnesajattelua tai rahaa onnistu mikään."
"En halua, että Hailuodosta tulee vain yksi Oulun lähiöistä. Tämä saari on siihen liian arvokas. Se ansaitsee tulla enemmän rakastetuksi."
Hänen erityisosaamisensa, äänitaide, on suhteellisen marginaalinen taiteenlaji ja vasta raivaamassa tietään tavallisten ihmisten tietoisuuteen. Osana projektia Greie työskentelee esimerkiksi lasten kanssa.
"Oi, lapset ovat niin ihania! Heillä ei ole ennakkoluuloja ja he innostuvat herkästi."
"Ja jos lapset innostuvat, niin miten heidän vanhempansa voivat kotona väittää, että tämä on huuhaata. Siemen taiteen tekemiselle on silloin kylvetty ja tulevaisuutta on turvattu", lisää Ripatti.
Yksi Hai Artin päätoiminto onkin äänikuoro Kaiku, jota Greie vetää lasten ja nuorten kanssa.
Tänään Erämaa-konferenssi siis jatkuu. Suurin osa vieraista on saatu Greien kansainvälisten kontaktien kautta.
Jokainen päivä alkaa Marjaniemen Luotsihotellissa pidettävillä seminaareilla. Torstaina siellä olivat esillä englantilainen äänitaiteilija Glenn Boulter sekä lappilaistuneen ympäristötaiteilijan Leena Valkeapään töitä ja videoita.
"Olemme lähettäneet kutsuja eri tahoille kuntaan ja kylän eri toimijoille, ja toivoimme heitä kuulijoiksi tai keskustelemaan ideoista ja ongelmista."
"Odotan tältä kaikelta uuden oppimista, tuoreiden ideoiden saamista ja kokemusten vaihtamista. Lisää uusia, raikkaita näkemyksiä", hän hymyilee.
Artikkelin lähde Kaleva