Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski Kaleva
Oulu "Aseetkin voivat olla kauniita", toteaa Pohjois-Pohjanmaan museon va. museonjohtaja Pasi Kovalainen. Ja totta, vitriineissä lepäävät venäläiset miekat ja kaukasialaiset šaškat ja kinžalet hemmottelevat silmiä koristeellisilla ulkomuodoillaan.
Vitriinien taustan verenpunainen väri kuitenkin muistuttaa, mihin tarkoitukseen esineet on valmistettu.
Museossa perjantaina avattu näyttely on valikoitu Everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmasta.
Kokoelma käsittää noin 90 asetta ja edustaa laajaa läpileikkausta venäläisistä ja itämaisista teräaseista. Mukana on myös arvokkaita kunniamiekkoja ja -tikareita.
Vanhimmat teräaseet ovat 1600-luvulta, uusimmat 1900-luvun alusta.
Näin laajaa venäläisiä miekkoja esittelevää näyttelyä ei Suomessa ole nähty pitkiin aikoihin.
Lisäksi asekokoelmasäätiö on tuonut näyttelyyn taistelumaalari Hugo Backmanssonin tauluja, jotka nähdään nyt ensimmäistä kertaa Oulussa.
Pohjois-Pohjanmaan museoon näyttely tuotiin siksi, että kokoelman perustaja Lennartti Pohjanheimo (1875-1951) oli kotoisin Simosta ja käynyt koulunsa Oulussa.
Pohjanheimo oli sotilas ja lakimies sekä ankara raittiusmies ja fennomaani. Lisäksi hän oli keräilijä, joka säätiöi mittavan omaisuutensa jo vuonna 1937.
"1950-luvun puolivälissä säätiö teki talletussopimuksen, jonka mukaan osa Pohjanheimon keräämistä kulttuuri- ja kansantieteellisestä aineistosta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan museolle. Suhde syntyi siten", kertoo Kovalainen.
Näyttelyssä onkin aseiden lisäksi esillä myös muun muassa huonekaluja, koriste- ja käyttöesineitä ja valokuvia museon Pohjanheimon kokoelmasta.
Yhtenä helmenä näyttelyssä on kahviastiasto, jota ovat käyttäneet Venäjän keisari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria Fjodorovna huvijahdillaan Tsarevnalla.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja Kultainen sapeli ja upseerin aarteet - esineitä Everstiluutnantti L. Pohjanheimon asekokoelmasäätiön kokoelmista.
Artikkelin lähde Kaleva