Artikkelin lähde Kaleva
Antti Ervasti Kaleva
Kiiminki Jäälinjärven rannalla Kirstulassa perheensä kanssa asuva Hanna Mäkelä pitää todella tervetulleena, että Jäälinjärveä aletaan laittaa kuntoon jo tästä kesästä alkaen. Kiimingin kunnanhallitus hyväksyi keskiviikkona yhteistyösopimuksen Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta ja käytöstä.
Kunta on varannut 30 000 euroa tämän vuoden talousarviosta Jäälinjärven kunnostamiseen, josta käytännössä vastaa Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys. Koko budjetti kunnostustöille on 60 000 euroa.
Neljä vuotta järven rannalla asunut Mäkelä kertoo uineensa lastensa kanssa ensimmäisenä kesänä, mutta uiminen loppui, kun siitä tuli lapsille niin paljon iho-oireita.
"Järvestä alkoi nousta niin paljon ruskeaa mönjää, ja se on pahentanut lasten ihosairauksia. Myös levää on ollut loppukesästä parina viime vuonna. Muuten olemme nauttineet valtavasti tässä veden äärellä asumisesta. Toivottavasti puhdistustyöt vaikuttavat", hän toteaa.
Jäälinjärven valuma-alueen kunnostus ei suoranaisesti paranna järven tilaa, vaan vain pysäyttää huononemisen. Jäälinjärven yläpuolen valuma-alueet on 1950- ja 60-luvuilla voimakkaasti metsäojitettu. Aikaisemmin ojien vedet ja lietteet varastoituivat soille ja laskivat järveen vähitellen, mutta nykyaikoina ne ovat hulahtaneet suoraan.
Se on aiheuttanut viime vuosina Jäälinjärven yhä voimakkaamman liettymisen. Nyt suunnitelmissa on tehdä järven yläpuolisille alueille pintavalutuskenttiä.
Se tarkoittaa, että metsäojien virtaukset ohjataan kaltevalle suolle yläreunaan.
"Vesi valuu suon pintaa pitkin alamäkeen ja aikanaan alkuperäiseen uomaan. Kun vesi kulkee suon pintaa pitkin ja kasvillisuuden seassa, ravinteet ja kiintoainekset sitoutuvat suokasvillisuuteen", selventää Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen sihteeri Birger Ylisaukko-oja.
Hoitotöihin kuuluu myös kosteikkojen tekeminen, eli rannasta muokataan matalaa ja kasvillisuusvoittoista. Pintavalutuskentät ja kosteikot vähentävät Jäälinjärveen valuvan sotkevan aineksen määrää.
"Viime kesänä järveen kertyi viitisentoista tonnia lietettä kuiva-aineella mitattuna. Tilavuus on satakertainen veteen sekoittuneena. Sitä on kertynyt vuosien ja vuosikymmenten aikana järveen melkoinen määrä, ja kovapohjainen järvi on muuttunut mutapohjaiseksi."
Lietteen poistamista järvestä ei ole vielä suunniteltu, sillä voimat keskitetään nyt yläpuolisiin valuma-alueen töihin.
Imuruoppaaminen on yksi mahdollinen mutta erittäin kallis tapa poistaa lietettä, ja siinä on omat ympäristöriskinsä.
"Varmaankin selvitettäväksi tulee, voidaanko määrätyiltä alueilta ruopata lietettä pois", Ylisaukko-oja sanoo.
Monia järviä on puhdistettu menestyksekkäästi kuivattamalla yhden kesän ajaksi.
"Jäälinjärvi on niin tiiviisti asuttu, että saattaa olla pulmallista löytää riittävää yksituumaisuutta järven vuoden mittaiseen kuivilla pitoon. Uskallan pikkuisen epäillä, onnistuisiko tuo. Sekin tulee kyllä pohdittavaksi jossakin vaiheessa."
Lisäksi ensi kesänä tutkitaan kemikaalisia keinoja estää limalevän leviäminen järvessä. Se on uimareita haittaava riesa, jonka jäljiltä ihoon muodostuu kuori, ja sitä on vaikea saada pestyksi suihkussakaan pois.
Viime syksynä Jäälinjärveä puhdistettiin roskakalasta pyydystämällä siitä 2 660 kiloa särkeä.
Kaikkiaan kaloja oli 700 000 kappaletta keskipainoltaan 3,7 grammaa, mikä herätti kalastajat miettimään, mihin kutusärki on kadonnut.
Hoitokalastusta jatketaan tänä vuonna.
Artikkelin lähde Kaleva