Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala Kaleva
Oulu Uuden Oulun kulttuuriympäristöjä on kartoitettu vuoden alusta osana uuden yleiskaavan tekoa. Kulttuuriympäristöohjelma valmistuu joulukuussa.
Selvityksen pohjaksi on järjestetty lukuisia yleisötilaisuuksia, kyselty asukkailta mielipiteitä netissä ja sähköpostissa. On käyty kouluilla ja kuultu paikallisten kulttuurijärjestöjen edustajia.
Kulttuuriympäristöön otetaan mukaan lähinnä ennen 1990-lukua valmistuneet alueet, mutta ehdotuksia tuoreemmistakin paikoista on tullut. Oulussa tällaisia silmää miellyttäviä paikkoja ovat Toppilansaaren asuntomessualue, Kiikeli, Meritulli ja Myllytulli.
Uuden oululaisen silmä on perinteinen.
"Paikallisidentiteetti on varsin vahva. Se ei katoa yhdistymisessä. Vesistöjen alueet ja maisemat nousevat ykköseksi. Oulussa tulee jokisuisto, kun Haukiputaalla ja Oulunsalossa korostuu meri. Ylikiimingissä, Kiimingissä ja Yli-Iissä mainitaan myös järvet", listaa projektisuunnittelija Riitta Kosonen.
"Perinnemaisema on uuden Oulun asukkaan mieleen. Sama näyttää olevan tulos kouluarvioinneissakin. Esimerkiksi Oulun koululaiset pitävät vanhoista maatiloista, vaikka ykköseksi nousevat lähiöt, Hupisaaret ja suisto. Myös Nallikari on koululaisten listalla."
Yleiskaavoituksessa joudutaan pohtimaan, "kuinka hieno maisema voidaan säilyttää elävänä?"
Kososen mielestä uuden Oulun markkinointiin otettu kolmen joen Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen kaupunki ei ole ollenkaan huono idea. Oululaiset tukevat ajatusta ja arvostavat jokiaan.
Kulttuuriympäristöjä kartoitettaessa pyritään uudelle Oululle löytämään vahvuuksia. Toisaalta myös uhkat perinteiden katoamisesta ovat nousseet esiin.
Kososen mukaan selvityksessä on tullut esiin monipuolisia näkemyksiä. Niiden, jotka toimivat kulttuuriympäristössä eri puolilla kaupunkia, on syytä hyödyntää laajasti keskinäistä yhteistyötä.
Toisaalta yhdistyminen herättää epäluuloja. Jakaantuvatko resurssit uudessa Oulussa tasavertaisesti? Miten nuoret saadaan mukaan?
Keväällä eri puolilla uutta Oulua järjestettyihin kuntatilaisuuksiin osallistui jokaiseen muutamia kymmeniä henkilöitä.
"Tilaisuudet ilahduttivat erityisesti siksi, että niissä nousi esiin sellaisia kohteita, joita ei oltu osattu ennakkoon ehkä niin arvostaa. Esimerkiksi Ylikiimingissä nuoret halusivat ehdottomasti mukaan Nuijamiesten lavan. Yli-Iissä neljästä Iijoen voimalasta on löydetty myönteisiä arvoja. Voimalat ovat työllistäneet ja muokanneet ympäristöä", Kosonen sanoo.
Oulussa oli pohdittu, voiko kaupunkiarkeologiasta saada Turun tapaista matkailuvalttia.
Projektisuunnittelija Riitta Kosonen kaipaa edelleen uuden Oulun asukkailta kommentteja kulttuuriympäristöstä. Asiaan voi ottaa kantaa netissä osoitteessa http://otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Uuden_Oulun_kulttuuriymparistoohjelma.
Artikkelin lähde Kaleva