Umpikomea SS-upseeri

Eeva Kauppinen Kaleva
Oulu "Haluamme, että Johannes on umpikomea. Hän saa olla timmi ja hyvännäköinen. Kaikki naiset rakastuvat Johannekseen alussa."
Pukusuunnittelija Pasi Räbinä teki Katja Ketun Kätilön henkilöistä upeat kuva-albumit, jotka auttavat näyttelijöitä sisäistämään roolin, omaksumaan sen nahkoihinsa.
Albumikuvat kumpuavat tunteita ja tarinoita menneestä, ikään kuin roolihahmojen henkilökohtaisia kuvitteellisia muistoja.
Otetaan esimerkiksi SS-luutnantti Johann Angelhurst, joka on saanut 1944 siirron Titovkan leirille Lapplands Kurierin reportteriksi. Johannesta näyttelee Tomi Enbuska.
Johann on saksalaisen isän ja suomalaisen äidin poika, jolla on traumaattisia muistoja sotatoimista Babi Jarissa Ukrainassa.
Näin Kätilö (Elina Korhonen) kohtaa Johanneksen ensi kerran:
"Aluksi merkkasin vain, että joku pojankoltiainen oli loikannut sakemannien kuormurin lavalta tielle. Pölystä huolimatta puhtaat saappaat. Olalla filmikamera. jonkinlainen upseeri natsoista päätellen, mutten minä niitä arvoja silloin tajunnut. Gestapon viitta ja salamat olkapäillä. Niskassa keikkuva koppalakki ja siinä se pelottava ja kiihottava pääkallon kuva."
Kohtaamisesta löytyy tukku informaatiota myös pukusuunnittelijalle.
Kaikkiaan Kätilössä on 120 eri pukukokonaisuutta ja kymmeniä pukuvaihtoja.
Räbinä on kerännyt Johanneksen albumiin dokumenttikuvia saksalaisista upseereista. Lähteinä toimivat esimerkiksi Joni Skiftesvikin kirja Petsamo - Suomen itäinen käsivarsi, Lars Westerlundin tutkimus Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa, Pekka Jaatisen Lapin sota -kuvasarja ja monet muut nettisivut, joilta löytyy saksalaisten sotilaiden itsestään koko sotilaallisessa komeudessaan otattamia valokuvia.
Ketun romaanin lähdeluet-telokin on pitkä.
Kaikki kertoo siitä suunnattoman pikkutarkasta työstä ja yksityiskohtien runsaudesta, jonka niin kirjailija, pukusuunnittelija kuin ohjaaja ja näyttelijätkin joutuvat ratkomaan.
Kyse on kuitenkin Lapin sodasta, vaikka Ketun romaani olisi kuinka animistinen tai maaginen tahansa.
"Kokemus Johanneksen komeudesta lähtee myös siitä, että Keski-Euroopasta, usein Itävallasta, tulleet vuoristojääkärit olivat hyväkäytöksisiä ja miellyttäviä. He osasivat small talkata suomalaisten kanssa, nostaa hatun ja antaa tuolin. Onhan se tehnyt naisiin vaikutuksen", Räbinä toteaa.
Saksa satsasi mahtipontisiin paraateihin ja sotilaalliseen näyttävyyteen. Muotitalo Hugo Boss esimerkiksi suunnitteli SS-univormuja ja Hitler-Jugendin asuja.
"Kirjailija Katja Kettu on selvästi halunnut tuoda SS-maailman teokseensa. Historiallisten faktojen ja detaljien pitää teatterissakin olla uskottavia, vaikkei jokainen natsinatsa olisi ihan sentilleen. Me teemme fiktiivistä näyttämöteosta. Se ei ole dokumenttia. Sota näyttäytyy meille enemmän mielen näyttämönä. Keskiössä on Kätilön ja Johanneksen rakkaustarina. Ydin on halu tulla rakastetuksi."
Kätilössä on värikäs ja verevä henkilökaarti. Sivu sivulta esiin työntyy toinen toistaan sitkeämpiä ja säikympiä tyyppejä. Jokainen kantaa rujossa tai runnellussa ruumiissaan omaa historiaansa.
Vikasilmän Kätilön alias Villisilmän ja Johanneksen lisäksi tutuiksi tulevat Lapin Greta Garboksi tituleerattu Näkkälän Lispet, mykkä kolttatyttö Masha, Titovkan vankileirin komentaja SS-Obersturmführer Herman Gödel ja ryssänpoika Aleksei Ignatenko.
Puhumattakaan Operaatio Navetan ihmisraukoista.
"Puvustuksen dramaturginen väite on, että sota tahrii. Ensimmäisessä näytöksessä katsomme asioita Kätilön rakastuneiden silmien läpi. Toisessa näytöksessä päästään Navetan sisään. Se näyttää sodan kauheudet, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Johanneksen saksalainen univormu likaantuu kohtaus kohtaukselta loppuun asti."
Kun Katja Kettu näki Pasi Räbinän askartelemat kuva-albumit, hän sanoi "Ooo!" ja "Vau!"
Kätilöä ei romaanissa kuvata kaunottareksi, mutta Lapin Greta Garboksi mainitun Lispetin kohdalla pukusuunnittelijakin saa irrotella.
"Ihana, kun Kettu on tehnyt semmoisen hahmon!" Räbinä iloitsee. "Lispet (Miina-Anniina Heiskanen) saa joka kohtaukseen erilaisen vaatteen. Lispet näyttäytyy aina upeana, naisellisena naisena. Hän viettelee saksalaisia, Johanneksenkin. Muutenhan tämä on tällaista sota-aikaa. Kätilössä ei koreilla. On ollut haaste tehdä arkipuvuista mielenkiintoisia."
Entäs Elina Korhosen esittämä nimihenkilö Kätilö, Vikasilmä, Finnenlümmel, Medizinitsa?
"Kätilön hahmoa on paljolti lähdetty tekemään kenkien kautta. Sillä on isot saappaat, jotka tekevät askeleista ja olemuksesta raskaammat. Semmoisen naisellisemman pisaran olen sinne laittanut, kun hän saa Lispetin hatun ja mekon. Se on punainen rakkauden täyttämä puku, jossa hän päättää, että haluaa Johanneksen: Jumalani, tuon miehen mie haluan!"
Kätilö saa ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 8.9. kello 19.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva