Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Juntto
Haapavesi Pohjanmaan taidetoimikunnan säveltaiteen läänintaiteilija Piia Kleemola ei peittele Haapavesi Folkin merkitystä uralleen arvostettuna kansanmuusikkona ja viulistina.
"En olisi tällainen muusikko, enkä varmaan olisi tässä ammatissa, ellen olisi asunut Haapavedellä, eikä Hannulan Timo olisi ollut ensimmäinen viulunsoitonopettajani, eikä tämä koko Folkin historia olisi ollut minun muusikonhistoriaani."
"Haapavedellä on saanut tutustua monipuoliseen kattaukseen eri maiden viulukulttuuria huippuopettajien johdolla. Siihen on yhdistetty luontevasti myös klassinen musiikki, mikä on näin jälkikäteen ollut tosi olennainen asia siinä, millaiseksi minun muusikkouteni on muotoutunut."
Viulunsoiton Kleemola aloitti seitsemänvuotiaana vuonna 1982. Ensimmäiset folk-kurssinsa hän kävi muutamaa vuotta myöhemmin opettajinaan JPP-veljekset Arto ja Jouni Järvelä. Jotain muistikuvia on myös ensimmäiseltä Haapavesi Folk -festivaalilta kesältä 1989.
"Oli kuuma, ja Erik ja Niles Hokkanen olivat keikalla. Emmeköhän mekin esiintyneet Haapaveden Pikkupelimannien kanssa festivaalilla heti alusta lähtien", Kleemola muistelee.
Folkeilla Kleemola on ollut joka vuosi. Ihan alkuun hän osallistui kursseille ja esiintyi. Ensimmäisinä kesinä töitä riitti myös Haapaveden Pikkupelimannien ylläpitämässä kahviossa.
"Kun aloitin ammattiopinnot kansanmusiikin parissa, siirryin opettamaan, ensin pieniä kurssilaisia, ja sitten vähitellen varsinaiselle kurssipuolelle. Olen myös ollut juontajana ja lavavastaavana salin puolella monena vuonna."
Tällä viikolla Kleemola on ollut Haapaveden Opiston folk-kurssien opettajana muutaman vuoden tauon jälkeen.
Hänen kontollaan on pari paikallista bändiä ja kaksi ympäri maata tulevista kurssilaisista koostuvaa viuluryhmää.
Edellisiä hän valmentaa festivaalikeikkaa varten, ja jälkimmäisten kanssa hän käy läpi muun muassa sitä, miten kansanmusiikkiviulismi eroaa klassisesta viulismista. Useilla soittajilla kun on klassinen viulutausta.
"Olennaisin ero on jousenkäytössä. Kärjistäen voi sanoa, että klassisessa viulussa pyritään suoraan ja tasaiseen jousenkäyttöön sekä suoraan ja tasaiseen ääneen. Kansanmusiikkiviulussa taas jousta käytetään aika eri tavalla. Niin sanotulla puntituksella korostetaan musiikin takapotkua, että siihen saadaan svengi."
Kleemola sanoo pitävänsä folk-kurssien vetämisestä, koska kurssilaiset ovat todella motivoituneita oppimaan. Jotkut ovat käyneet kursseilla yli kymmenen vuotta, ja he ovat innostuneita ja taitavia. Yhtä lailla Kleemola oppii itsekin.
Kleemola myös esiintyy Soolojen ilta -konsertissa perjantai-iltana.
"Soitan aika paljon materiaalia, jota olen koonnut ja sovittanut tehdessäni taiteellista tohtorin tutkintoa Sibikseen. Aika pitkälle se koostuu perinteisestä eteläpohjalaisesta viulumusiikista, jota tutkinnossa tutkin", hän selvittää.
"Se on sellaista jonkin sortin taidekansanmusiikkia."
Artikkelin lähde Kaleva