Seurantalo sykkii kesällä, talvellakin elellään

Nita Lohi Kaleva
Oulu Sanginjoen vanha nuorisoseurantalo remontoitiin pari vuotta sitten talkoovoimin uuteen uskoon. Työ kantoi hedelmää: talossa järjestetään nykyisin entistä enemmän toimintaa.
"Kesän aikana on järjestetty neljät tanssit. Ensimmäiset pidettiin juhannuksena ja viimeiset elokuun alussa", sanoo Sanginjoen nuorisoseuran rahastonhoitaja Arja Pyky.
Monien muiden seurantalojen tavoin Sanginjoen nuorisoseurantaloa myös vuokrataan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Siellä on pidetty muun muassa syntymäpäiviä, häitä, rippijuhlia, antiikkihuutokauppoja ja perhejuhlia.
"Vähän aikaa sitten täällä oli lastenteatteritapahtuma. Tulossa on myös naamiaiset seuran jäsenille", Pyky kertoo.
Remontissa asennettiin myös lämmitys, joten taloa voi käyttää talvellakin. Kesä on silti talon vilkkainta aikaa. Seuran jäsenet kertovat, että loppukuukausi on varattu täyteen. Talvitoiminta on vielä uusi aluevaltaus, jonka järjestäminen vaatii lisätyövoimaa. Talvisin talolla on pidetty esimerkiksi pikkujouluja.
Vakiväen lisäksi suuri osa seurantalon tanssijoista on uusia kävijöitä. Kesän tansseissa tulijoita on ollut Haukiputaalta asti. Kävijöissä on myös paljon kesämökkiläisiä.
Seuran jäsenet arvelevat, että ihmiset tulevat mielellään tanssimaan pieneen paikkaan, jossa väentungosta ei ole liikaa. Tansseissa käy yleensä 60-100 ihmistä. Seuran puheenjohtaja Osmo Kivi kertoo, että 80-luvulla tehty ennätys oli 270 kävijää.
Puheenjohtajana talon remontin aikaan toiminut Erkki Pöytäkangas lisää, että kehujen saaminen talon käyttäjiltä on palkitsevaa.
"Uudet kävijät ovat kiitelleet paikkaa viihtyisäksi. Tuntuu hyvältä, ettei työ ole mennyt hukkaan."
Nuorisoseuran jäsenistö ei enää ole kovin nuorta. Useimmat seuran noin 130 jäsenestä ovat ikäihmisiä. Jäseninä on myös alle kymmenvuotiaita lapsia, mutta juuri nuorista on puute. Uusia nuoria jäseniä on houkuteltu mukaan toimintaan, mutta harva jää seuraan pysyvästi.
Muutenkin seura haluaa pitää Sanginjoen vireänä. Kivi tiivistää, että jos seurantaloa ei olisi remontoitu, se olisi nyt jo maatunut käyttökelvottomaksi.
Viimeaikaiset yritykset tehdä Sanginjoesta kansallispuisto eivät saa seuralta hyväksyntää.
"Haluamme tänne uutta nuorta väkeä jatkamaan toimintaa, emme harmaata museoiden ja kansallispuistojen kylää", Kivi sanoo.
Seuran mukaan alueen tonteille on paljon kysyntää, vaikka kaupungin palvelut ovat ajomatkan päässä. Kivi toteaa painokkaasti, että asukkaat tarvitsisivat vain hyvän tien. Sekään ei ole itsestäänselvyys, vaan pikitie päättyy juuri nuorisoseurantalon kohdalle.
"Tie on yksi murheenkryyni, jota nyt yritetään korjata. Sen kunnostamisesta on tehty aloite. Saa nähdä, meneekö se läpi", seuran jäsenet tuumivat.
Toiminta seurantalolla jatkuu. Sanginjoen kuolinvirsiä ei ole vielä veisattu.
"Ennen oltiin Oulun syrjäkylää, nyt ennemmin laitakaupunkia. Nyt Ylikiiminki on syrjäkylä", sanoo Kivi nauraen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva