Artikkelin lähde Kaleva
Riikka Tuomivaara Kaleva
Oulu Oululaisen kirjailijan Teuvo Pakkalan (1862-1925) syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa pidetään tänään perjantaina Teuvo Pakkala 150 vuotta -seminaari.
Oulun Päivien Teuvo Pakkala -ohjelmaan kuuluvat lisäksi elokuvateatteri Studion järjestämä Tukkijoella-juhlanäytös sekä Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-näyttely.
Seminaarin järjestää Oulun yliopiston kirjallisuuden laitos yhteistyössä Oulun Päivien kanssa.
Pakkalaa juhlitaan myös Helsingissä. Kirjailijauransa lisäksi Pakkala perusti vuonna 1921 Finn Film -nimisen osakeyhtiön elokuvantekoa varten.
Seuraavana vuonna valmistui Sotapolulla-niminen tunnin mittainen mykkäelokuva, jota jäi yrityksen viimeiseksi ja jota esitettiin vain muutaman kerran.
Unholaan jäänyt suomilänkkäri esitetään Helsingissä elokuvateatteri Orionissa 4. lokakuuta kinokonserttina. Musiikista vastaavat Marko Puro (piano) sekä Toivo Rolser (viulu).
Seuraavana päivänä 5. lokakuuta SKS:n juhlasalissa järjestetään kirjallinen iltapäivä klassikon tuotannon ympärillä. Iltapäivässä alustavat professorit Pertti Karkama ja Maria-Liisa Nevala.
Oulun seminaarissa Pakkalan tuotantoa käsittelevät kirjailija ja kirjallisuudentutkija Myry Voipio sekä kirjallisuudentutkija, dosentti Kari Sallamaa. Tilaisuuden juontaa kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme.
Lastenkirjallisuuteen perehtynyt Myry Voipio tuo esille Teuvo Pakkalaa lapsen maailman kuvaajana.
"Pakkala kuvaa realistisesti ja välillä julmastikin sitä, minkälaisessa maailmassa lapset 1800-luvun lopulla elivät. Lisäksi hänellä on hyvin moderneja ja iloisia hahmoja, kuten poikatyttö Liisa."
Psykologisten lapsitutkielmien lisäksi Pakkala porautui tuotannossaan naisten asemaan yhteiskunnassa.
Kari Sallamaa käsittelee seminaarissa naisen vaaroja Pakkalan teoksissa Vaaralla, Elsa ja Pieni elämäntarina.
"Romaanien keskeinen sanoma on näyttää, kuinka kovat vaatimukset nuoriin naisiin silloin kohdistui. Sosiaalinen kontrolli oli tiukka ja siveyttä vaalittiin tarkasti."
Naishahmojen lisäksi Sallamaan mielestä mielenkiintoista on kahtia jakautuneen Oulun kuvaus.
"Laanaoja toimi luokkarajana työväestön eli Vaaran kaupunginosan ja keskikaupungin porvariskotien välillä. Pakkala asui itse Vaarassa, joten aihe oli hänelle läheinen."
Artikkelin lähde Kaleva