Päätalon maisemat tutuksi

Heikki Ketola teksti ja kuvat
Kaleva
Taivalkoski Simonen, Ylisimonen, Keskisimonen, Kirkkosaari, Mannisenniemi, Hiltuniemi, Kestilän kartano.
Siinä joitakin paikannimiä, joita edesmennyt kirjailijaprofessori Kalle Päätalo mainitsee teoksissaan Taivalkosken Jokijärven lapsuuden maisemistaan.
Ne ja monet muut Päätalon kirjojen kohteet tulevat tutuiksi järveltä päin nähtyinä risteilyalus Ukkomajavan kyytiin lähteneille.
Paatin kipparina toimiva Ville Heiskanen tietää risteilyn aikana kertoa, millaisia asioita Päätalon tuotannossa paikkoihin liittyy.
Mies kun on lähes koko elämänsä Jokijärven rannalla, kirjailijan lapsuudenkodin Kallioniemen lähettyvillä asunut ja kaikki hänen nelisenkymmentä teostaan lukenut.
Mutta hän osaa esitellä rannoilta lisäksi sellaisiakin kohteita, joista Päätalo ei ole teoksissaan kirjoittanut tai niistä tiennyt.
"Vanhoja ihmisiä jututtamalla olen saanut selville monta muuta mielenkiintoista paikkaa", Heiskanen kertoo.
Ukkomajavan rauhallinen puksutus kuuluu Jokijärveltä kesän parhaina sesonkiaikoina miltei päivittäin.
Asiakaskuntaan kuuluu Päätalon kirjojen lukijoiden lisäksi myös tavallisia turisteja sekä ryhmiä eri yhdistyksistä ja yrityksistä.
Entinen uiton käytössä ollut hinaaja on sinällään nähtävyys, ja sen kyydissä oleminen on varsinkin vanhoja koneita harrastaville Heiskasen mukaan nostalgiaa.
Vankkarakenteisen rautapaatin voimanlähteenä on alkuperäinen, lähes huoltovapaa ja edelleen hyväkuntoinen Wikström-dieselmoottori.
Omaan mittariinsa Heiskanen sanoo ikää kertyneen jo sen verran reilusti, että hän on alkanut harkita Ukkomajavan kipparoinnista ja koko aluksesta luopumista.
"Kiinnostuneita ostajia sille kyllä olisi, mutta papereistahan se kiinni on. Ajajalla täytyy olla työkokemusta kansipalvelusta ja suoritettuna kuljettajan kirja. Sellaista ei taida monella ainakaan Koillismaalla olla", kippari Heiskanen arvelee.
Ukkomajava valmistui Raahen konepajalla 1940-luvulla.
Iijoen uittoyhdistys kuljetti aluksen Iijoen latvajärville, missä se kiskoi tukkilauttoja 1980-luvun loppupuolelle saakka Kynsijärvi ja Urho -nimisinä.
Ville Heiskanen osti hinaajan uiton päätyttyä ja kunnosti sen 32-paikkaiseksi risteilyalukseksi.
Nyt alus on kyntänyt Jokijärven pintaa 1990-luvun alusta alkaen, jolloin se sai nykyisen nimensä Kalle Päätalon ehdotuksesta. Kirjailija myös vihki aluksen käyttöön.
"Ukkomajava katsastetaan joka vuosi, eikä ole katsastusmiehillä moittimista ollut. Ei kuulemma haise homekaan, kuten monissa aluksissa", Heiskanen sanoo.
Useammat yhdistykset ovat kyselleet Ukkomajavaa risteilemään muillekin järville Koillismaalla.
Jokijärven Lomien mökkiyrittäjä on kuitenkin sen verran kiireinen, ettei hän ole voinut toiveisiin suostua. Ja apukippariahan ei ole ollut ruoriin saatavissa.
Painavan aluksen siirtäminen järveltä toiselle olisi sinällään vaivatonta Heiskasen sille kehittämällä trailerilla.
Kesä on ollut hänelle vesillä nyt tavanomaista jonkin verran rauhallisempi.
"Sateethan eivät risteilyjä estä, mutta ne vaikuttavat ihmisten mielialoihin. Poutasäillä matkaan lähdetään paljon herkemmin."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva