Yksittäiseen kuvaan luottaen

Valokuvanäyttely

Lumière, Rax Rinnekankaan valokuvia kokoelmasta Spiritius Europæus 1980-2000 Galleria Harmajassa Oulussa 24.3. saakka.

Galleria Harmajaan Ouluun on pystytetty valokuvanäyttely nimeltä Lumière. Se esittelee Kiskossa asuvan taiteen moniottelijan Rax Rinnekankaan (s. 1954) kirjanakin julkaistun sarjan Spiritus Europæus 1980-2000 kuvia.

Ripustukseen on yhtä kuvaa lukuunottamatta valittu sarjasta niitä otoksia, joita ei ole Oulussa ennen nähty. Toistakymmentä suurta värivedosta on asetettu maalatusta hienosahatusta laudasta tehtyihin kehyksiin, jotka on sävytetty kuvan mukaan.

Kuvansa Rinnekangas sanoo ottaneensa pienellä pokkarillaan ja väridialle. Dialta ne on siirretty välinegatiiville, josta vedostus on tapahtunut.

Filmiruudun pieni koko näkyy suurten vedosten rakeisuudessa. Rinnekangas ei välineurheile ja käytetyllä menetelmällä yksityiskohdat eivät aina piirry. Hän sanookin pyrkivänsä kuvissaan maalauksellisuuteen.

Rinnekangas luottaa kuvaan - siihen, että yksi voi muuttaa kaiken. Se ilmenee teknisten valintojen lisäksi näyttelyn rakenteessa. Otokset ovat moninainen kokoelma erilaisista asioista eri puolilta Eurooppaa, joka Rinnekankaalle alkaa kaukaa Venäjältä.

Hän on lähestynyt kohdettaan kuvaten sattumanvaraisilta tuntuvia asioita. Liki mikä tahansa tuntuu kelvanneen valokuvan aiheeksi ja ripustuksesta löytää ihmiskuvauksia, rakennuksia, monumentteja, kiviä, lumen muotoja, hiekkaa jne.

Teema on laaja ja tehtävä tuntuu haasteelliselta, jopa mahdottomalta. Yksittäisillä otoksella pyritään luomaan kokonaiskuvaa Euroopasta ilman rajoja; löytämään jotain joka yhdistää.

Näyttelyyn tuodussa kuvassa valokuvaajan etsimen takana kokema yksityinen hetki tulee yhteisesti jaettavaksi. Kysymys onkin siitä, onko kuvissa sitä jaettavaa?

Monen työn kohteena voi ajatella olevan valon. Sen käyttäytymisen tutkiminen yhdistää näyttelyn teoksia toisiinsa ja tuntuu myös lähentävän kuvia katsojaan.

Rinnekankaan valokuvissa katsoja kohtaa frontaalisen maailman. Asiat on kuvattu suoraan edestä tavalla joka palautuu arkkitehtuurivalokuvauksen alkuaikoihin.

Frontaalisuuteen liittyy vain yksi pakopiste ja tietty tilattomuus, joka poikkeaa arkipäiväisestä ympäristön havaitsemisesta. Kuvissa on elämää suurempaa, elokuvallisuutta, joka selkeimmin esiintyy näyttelyn pääkuvaksi asetetussa työssä nimeltä Lourdes.

Elokuvallisuudessa on sitä jaettavaa. Toisaalta siitä johtuen abstraktia ilmaisua lähenevät ja luontokuvaajien esittäminä nähdyt detaljikuvat jäävät kokonaisuudesta irrallisiksi.

Ripustuksessa kehystyksen rajuus saattaa yllättää - aluksi. Näyttelyssä viihdyttyään niihin kuitenkin kaipaisi jopa enemmän väriä ja varsinkin monien ruskean sävyisten tilalle.

Rinnekangasta voisi luonnehtia maantieteilijäksi, joka on otoksillaan piirtämässä hyvin fragmentaariseksi jäävää karttaa Euroopasta.

Kuvat on otettu eri puolilla maanosaamme. Ne kattavat laajan alueen, mutta eivät välttämättä kerro kuvauspaikasta juuri mitään konkreettista. Kuvissa on jotain hyvin henkilökohtaista. Niiden kautta voimme kohdata Rinnekankaan kohtaaman Euroopan, joka sitten antaa tai on antamatta.

Timo Jokelainen

P.S. Rax Rinnekangas on vieraana Oulun Elokuvakeskuksen teemaillassa keskiviikkona 13.3. Hän kertoo suhteestaan muun muassa Aki Kaurismäen, Andrei Tarkovskin ja Victor Ericen töihin sekä valottaa myös omaa tuotantoaan.

Valossa kuvattu. Näyttelyn pääteokseksi asetettu ja kirjankin kannesta löytyvä kuva on espanjalaisen rakennustyömaan valoissa otettu.

Artikkelin lähde Kaleva